#puhettataiteesta-podcast

Aika ajoin tuntuu, että Suomessa on taiteilijan mentävä aukko. Että järjestelmät, olosuhteet ja tuet on tehty enemmän taiteilijan arjen jarruiksi kuin tueksi. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, mistä aineksista rakentuisi taiteilijan ja taiteen ideaali-Suomi. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puheenjohtaja. Ammattiesiintyjä, äiti ja aika hauska tyyppi."  Fatim Diarra (vi

Kenenkään ei pidä olla 24/7 töissä. Luovat alat ja etenkin taide ja kulttuuri ovat olleet vuosikymmeniä työelämän laboratorio. Se, mikä ennen oli normaalia taide- ja kulttuurikentillä, on nykyään yleistyviä "epätyypillisiä" työsuhteita alalla kuin alalla. Siksi Temen tiedottajan Anne Saveljeffin mukaan lainsäädäntöä on muutettava sellaiseksi, että se antaa taiteellisen työn tekemiselle ja taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten turvaverkoille lisää resursseja. Siksi Teme eli Suomen suurin taide- ja kulttuurialan ammattiliitto esittää seuraavaan hallitusohjelmaan, että kulttuurin ja taiteen suora tuki budjetissa nostetaan kahteen prosenttiin. Lisätietoja Temestä löydät https://www.teme.fi/fi/

Taiteilijakin voi saada lapsen, sairastua ja päästä eläkkeelle. Tulot hänelle voivat tulla monista eri lähteistä. Vuosikymmeniä eri hallitukset ja eduskunta ovat yrittäneet työstää taiteilijan mentävää sosiaaliturvajärjestelmää Suomeen siinä onnistumatta. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, miten sosiaaliturvasta voitaisiin tehdä enemmän taiteilijaystävällinen. ------- Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Pr

Nimi on enne. Minusta tuli minä, koska äitini antoi minulle nimen Minna Canthin mukaan. Sainhan esikuvakseni naisen, joka rakasti ihmisyyttä ja puhui kokonaisia maailmoja. #MinnaCanth175

Siitä puhe, mistä taiteessa puute. Valtion suora tuki kulttuurille ja taiteelle on 0,8 % budjetista. Sillä saadaan aikaan toki ihmeitä. Mutta samalla ylläpidetään luovien alojen matalia tuloja sekä alan ammattilaisten ja toimijoiden epävarmuutta tulevaisuudesta. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, miten taiteen rahoitusta pitäisi kehittää. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puh

Anna-lehden vuosihoroskooppi sai Ella Brigatin ryhtymään pukusuunnittelijaksi teatteriin ja elokuviin. Mutta lapsi Ellassa itsessään sai hänet sittemmin kuvittamaan ja kirjoittamaan. Tuloksena on ollut muun muassa Sängynlauskansa. Puhumme Ellan kanssa hänen erilaisista työrooleistaan taiteen kentällä ja rakkaudestaan lastenkirjallisuutta kohtaan. Lisätietoja Ellasta ja Sängynaluskansasta: http://www.sangynaluskansa.fi/ellabrigatti Foto ja kirjankansi ©EllaBrigatti

Edelläkävijä. 700 ammatinimikettä. 3 600 jäsentä. Ja tavoitteena muun muassa % valtion budjetista taiteelle ja kulttuurille, aktiivimallin korvaaminen neuvonnalla ja paremmin apurahalaisia ja pätkätyöläisiä tunnistavalla mallilla sekä saada taide- ja kultturialalle oikeudenmukainen palkkajärjestelmä. Tätä on Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku. Taide- ja kulttuurityön todellisuudesta ja tulevaisuudesta on kanssani keskustelemassa Takun puheenjohtaja Juha Isotalo ja toiminnanjohtaja Nea Leo. Lisätietoa Takusta löydät: http://taku.fi Foto ©MinnaSirnö

Suomalaiset teatterit esittävät suomalaisten näytelmäkirjailijoiden kantaesityksiä kiitettävästi. Kustantamatta nämäkin uutuusnäytelmät jäävät kuitenkin pääosin vain niiden aikalaisten mieliin, jotka näkevät esityksen. Mutta elääkö tämän päivän näytelmä ilman painettua sanaa tuleville sukupolville, kuten ovat tehneet Minna Canthin, Maria Jotunin ja Aleksis Kiven kirjaksi painetut näytelmät? Kirja kerrallaan -kustantamo julkaisi 240 näytelmää kirjana vuosina 1999 - 2012. Tänään vain yksittäiset näytelmät päätyvät kirjaksi. "Suomessa näytelmäkirjallisuuden status kirjallisuutena on hauras. Näytelmä pitää julkaista kirjana siksi, että se on yksi kirjallisuuden laji. Ja siksi, että ainoastaan, jos näytelmiä julkaistaan kirjoina, niitä luetaan. On tosi hienoa, että voimme lukea Canthia, Jotunia ja Kiveä. Mutta tosi surullista, että muuta [näytelmäkirjallisuutta] ei edelleenkään lueta. Näytelmällä kirjana on erilaista kestävyyttä.", sanoo näytelmäkirjailija, dramaturgi, kirjailija Heini Junkkaala. Minna Canth

Me imemme itseemme jo lapsuudessa sellaisten kirjailijoiden nimet kuin Minna Canth, Maria Jotuni ja Aleksis Kivi. Mutta muistammeko, että he ovat ennen kaikkea kuuluisia näytelmäkirjallisuudestaan proosan tai lyriikan sijaan? Tänäänkin kirjoitetaan näytelmiä, joiden edellytys on, että "näytelmäkirjailijoissa törmää kaksi kiinnostusta: kiinnostus kieleen ja kirjallisuuteen ja kiinnostus esitystaiteeseen, teatteriin. Kirjallisuus ja näyttämö ovat keskenään jännitteiset elementit." Näin toteaa näytelmäkirjailija, dramaturgi, kirjailija Heini Junkkaala. Minna Canthin juhlavuonna käymme Heinin kanssa kaksi keskustelua näytelmäkirjailijana olemisesta ja näytelmäkirjallisuuden asemasta. Ensimmäisessä osassa Heini pohtii, mitä on olla näytelmäkirjailija. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.

Taide- ja kulttuurikenttä on ihanasti moninainen ja usein sen monet eri toimijat ovat valppaita edunvalvojia. Yhdessä tekemiseenkin on taide- ja kulttuurialoilla jo pitkät perinteet, esimerkiksi sellaisilla toimijoilla Forum Artis ja Lyhty-projekti. Keväällä 2018 taide- ja kulttuurialojen yhteistä asiaa lähti edistämään myös tuore Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry. Keskustelemme Kultan pääsihteerin Rosa Meriläisen kanssa siitä, miksi yhdessä on enemmän ja mitä Kulta ry tavoittelee. Lisätietoja Kultasta löydät osoitteesta kulttuurijataide.fi, Forum Artisista osoitteesta https://www.forumartis.fi, Lyhty-projektista osoitteesta https://lyhtyprojekti.fi Foto ©MinnaSirnö

Halu olla musiikissa vei balettitanssija, teknikko Timo Mokkilan uran Kansallisbalettiin ja Kansallisoopperaan. Mutta aktiivitanssijauran päätyttyäkin Timo on työskennellyt Oopperalla muun muassa tuotantoasistenttina, valokuvaajana, suutarin apulaisena ja apulaisnäyttämömestarina. Monen ammattitanssijan on luotava nahkansa ja löydettävä uusi työminä jossakin vaiheessa elämäänsä. Siksi keskustelemme Timon kanssa hänen tiestään balettitanssijaksi ja hänen toisesta urastaan baletin jälkeen.

Valotaide on in. Pelkästään Lux Helsingissä vaeltaa vuosittain puoli miljoonaa ihmistä kokemassa valotaidetta. Mutta vasta viime syksynä kuraattori Mia Kivisen Taideyliopiston kuvataideakatemiaan tekemässä "Ihmeellistä ja hämmästyttävää" -maisterin opinnäytetyössä sanoitetaan valotaidetta tavalla, joka avaa valon taiteenlajina maallikollekin. Keskustelemme Mian kanssa muun muassa valotaiteesta, valaistuksesta, valotapahtumista ja Valotaiteen seurasta. Foto ©MinnaSirnö

Treffeistä taiteen kanssa on yksinkertaisesti tullut minulle elämäntapa. Huikeimmat taidetreffini olen kokenut niinä kertoina, kun olen tavannut teoksen tekijän tai tekijöitä.

Hajatelmiani taiteentarpeestamme ja siitä, miksi emme voi elää ilman taidetta.

Rakastan taidetta ja olen taiteen moninautiskelija. Siksi mielestäni ansaitsemme kuulla ympärillämme puhetta taiteesta. Viisaiden ihmisten sanoja. Harkittuja ja harkitsemattomia kommentteja taiteentarpeestamme.