Kielipuoli

Ruotsin valtiovalta pitää älvdalskaa ja Ylikainuun kieltä - överkalixmål murteina. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat omia kieliään.  Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä puhutaan tällä kertaa Taalainmaalla puhuttavasta älvdalskasta ja Överkalixin - Ylikainuun alueella puhuttavasta vanhasta maalaiskielestä. Fil tri Manja Lehto pakinoi paikannimistä. Voisi olla liian märkää asua Konnevedessä tai Pyhäjärvessä. Siksipä parempi vaihtoehto onkin asua Konnevedellä tai Pyhäjärvellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät sanontaa kuin juosten kustu ja sanan ruona merkityksiä. Viikon uudissana on nyhtökaura. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsin kielen professori Eva Sundgren Mälardalenin korkeakoulusta harmittelee, että Ruotsissa elää vielä ajatus "Ruotsissa puhutaan ruotsia". Näin ei voi ajatella, hän toteaa. Sosiolingvisti Eva Sundgren on yhdessä professori Pirjo Lahdenperän kanssa koonnut uuden antologian, jossa korostetaan monikielisyyden merkitystä voimavarana kouluissa. Kielten lisäksi koulussa on professorien mielestä myös nostettava lasten omia kulttuureita, heidän osaamistaan ja tapojaan. Maahanmuuttajien kielet eivät uhkaa Ruotsin kieltä. Englanti saattaa sysätä ruotsin kielen syrjään joillakin alueilla, kuten koulutuksessa ja osin elinkeinoelämässäkin, Eva Sundgren arvelee.Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi lainasanoista, jotka ovat kulkeutuneet suomen kieleen indoeurooppalaisista kielistä jo ennen kuin Pohjolassa puhuttiin indoeurooppalaisia kieliä.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa kyetä kynnelle-sanonnan alkuperää.Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Näyttelijä/kirjailija Ville Virtanen ja häntä yli puolet nuorempi opiskelija Anna Josefiina Turtiainen kertovat, kuinka he pärjäävät dysleksiansa kanssa. Tukholman kaupungin teatterissa näyttelevä Ville Virtanen sai apua lukihäiriöönsä kouluvuosina aikaansa edellä olevalta opettajalta. Näyttelijän työnsä ohella hän kirjoittaa romaaneja. Anna Josefiina Turtiainen lukee ja kirjoittaa paljon, mutta hänen mielestään koulussa voitaisiin tehdä enemmänkin dyslektikoiden tueksi.Hollantilaissyntyinen lingvisti Gaston Dorre elää ja hengittää kieliä. Hän on kirjoittanut kirjan Euroopan kielistä pienistä vähemmistökielistä lähtien kuten esimerkiksi sorbin kielestä ja Walesin kymristä.Viikon uudissana on kehopositiivisuus.Suomen kielen opettaja Pentti Salmenranta on löytänyt riemukkaita lehtileikkeitä menneiltä vuosilta.Juontajana Merja Laitinen.  kielipuoli@sverigesradio.se 

Peppi seikkailee meän kielellä, lapset puhuvat oikeudesta kouluun ja kieleen, uusia suomenkielisiä esikouluosastoja perustetaan. Viime vuosina on perustettu 12 uutta suomenkielistä esikouluosastoa moneen sellaiseen kuntaan, jossa niitä ei ole ennestään.Peppi Pitkätossu on Pippi Långstrumppi meänkielellä. Käännös esiteltiin Göteborgin kirjamessuilla. Kaikkien maailman lasten täytyy saada ruokaa ja vettä, heidän täytyy myös voida käydä koulua ja tehdä töitä jos he itse haluavat. Näin tuumivat Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset.Annika Lantto pakinoi suomen opiskelusta Tornionlaakson kouluissa.Viikon uudissana: meteopatiaKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa kirkollissanastoa. Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ja heidän opettajansa Venla Luukkonen ryhtyvät lähettämään Kielipuoli-ohjelmaan äänikirjeitä suomen tunneilta. Koululaiset kertovat loka- marras- ja joulukuun aikana kerran kuussa, mitä koulussa tapahtuu suomen tunneilla ja muilla tunneilla, joilla käytetään suomen kieltä. Tässä jaksossa oppilaat ja heidän kielitaitonsa ovat esittelyssä.Viikon uudissana on huoneliha. Kielenhuoltajat puhuvat hilloista, kylmästä kahvista ja kakkuloista.  Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi ruotsinsuomesta - på svenska.  Mikä sana -kisan vastauksen tiesivät monet, muiden muassa Omar Ud-Din.  Juontajana on Merja Laitinen. merja.laitinen@sverigesradio.se 

Kirjailija Kjell Westö sanoo, että suomalaisten on joskus vaikea ymmärtää, että suomenruotsalainen voi rakastaa suomea yhtä palavasti kuin suomea äidinkielenään puhuva. - Kjell Westö Pirjo Hamiltonin haastattelussa kielestä. - Derice Shumilov Susoho on ruotsalais-suomalais-venäläis-gambialainen ja hänen kielensä ovat ruotsi, suomi ja englanti. Hän tahtoo lisäksi oppia portugalia, josta on hyötyä Dericen suosikkimaassa Brasialiassa. Isän kieli, fula, on Dericen mielestä vaikeaa. - Viikon uudissana: nyrkkitervehdys ei sovi joka tilanteeseen.- Suomen kielen pitkät sanat ovat kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän syynissä. - Manja Lehto on kesän aikana synnyinseudullaan Nakkilassa oppinut erikoisen tavan sanoa näkemiin. Juontajana Merja Laitinen.  Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Kielikahvilat yleistyvät ympäri Ruotsia. Eskilstunassa avataan nyt jo toinen kielikahvila, tällä kertaa Fröslundan kaupunginosaan. - Eskilstunan kielikahvilan toiminnasta vastaavan Ruotsin kirkon diakonin Hannu Lounelan mielestä kielikahvilassa voi harjoitella kieltä, mutta sen tehtävänä on myös luoda maahanmuuttajille uskoa tulevaisuuteen.- Länsi-Ruotsissa kahdeksan naista on kirjoittanut ja keskustellut teksteistä yhdessä, päivittäen samalla omaa suomen kieltään. Teksteistä pusertui kirja Ihanat naiset kynänvarressa! - Pentti Salmenranta pakinoi käännöskoneiden teksteistä.- Suomen kieltä huoltavat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ottavat esille sanat lusmuilla, kernaasti ja rattoisa.- Viikon uudissana on hortoilla.Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Kieli määrittää sukupuolemme, Juri Vikman pyristelee vastaan. - Juri Vikman ei halua, että hänet määritetään pronomineilla hon tai han. Jurin mielestä edes hen ei toimi. Hän haluaa olla det.- Pohjoismaiden neuvosto on koonnut tavallisimmat pohjoismaiset kalannimet uuteen sanastoon. Harrastajakalastajilla Eeva ja Osmo Meriläisellä kalojen nimet ovat hanskassa.- Uusi pakinoija: toimittaja, maanviljelijä Annika Lantto Tornionlaaksosta puhutusta ja kirjoitetusta meänkielestä.- Kieliasiantuntijoiltamme Riina Heikkilältä ja Henna Leskelältä on kysytty: missä menevät Euroopan rajat, eivätkö Pohjoismaat kuulukaan Eurooppaan?- Viikon uudissana on helikopteriraha.- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Murre voi palautua tai tarttua puheenparteen vaikkapa kesälomalla Suomessa. Dosentti Johanna Vaattovaara pitää tätä ihan mahdollisena. Oletko huomannut, että kesälomalla Suomessa vanha kotimurre alkaa soljua suusta aivan kuin itsestään? Tai, että mummolavierailun jälkeen lapsesi puheenparteen on tarttunut murresanoja? Suomen kielen tutkija, dosentti Johanna Vaattovaaran mukaan ihmisillä on taipumus mukauttaa kieltään keskustelukumppaninsa mukaan.Sauna-sanaa ei paljoa käytetä ruotsin kielessä. Bastun lisäksi, torkstu, malttorka ja kölna ovat muita vaihtoehtoja. Kielipuoli pui bastu-sanaa.Viikon uudissana on kiky, talouspoliittinen termi Suomesta. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä tarttuvat murresanaan lonsoilla ja kommentoivat uutta kirjaa nimeltä Kielen taju. Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi muslimikielestä! Mikä se on?Juontajana Merja Laitinen.

Kielipuolen termitalkoot tuottavat sanan, joka tarkoittaa kastroimatonta poroa ja käsitteen, joka kuvaa kauko-ohjattavaa pientä ilma-alusta. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilä ja Henna Leskelä löytävät vastineita muun muassa sanoille drönare ja hoverboard.- Viikon uudissana: zikavirus- Västeråsissa suomen kurssi nuorille päättyi ja opit olivat tarttuneet. Sisuradio testasi oppilaiden taidot viimeisellä kurssikerralla. - Göteborgiin tulee uusi kunnallinen kaksikielinen esikouluosasto syksyllä.- Maija-Liisa Savolainen on ollut mukana poronhoitotyössä yli kymmenen vuoden ajan. Hän sanoo, että kuohimaton poro on hirvas. Hänellä on paljon muitakin porotaloustermejä takataskussaan. - Markku Huovila lähestyy pakinassaan tuohtumuksen aiheita niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Juontaja Merja Laitinen.

Kielipuoli-ohjelma käy kielileiriläisten olympialaisissa ja etsii suomenkielistä vastinetta sanalle smörsångare. Torshällan Suomalaisen seuran leiri avasi ruotsinsuomalaisten lasten kesäleirikauden. Monet kuulivat leiripäivinä enemmän suomea kuin muina päivinä. Västeråsissa lasten suomen kieltä tuetaan laulamalla ja leikkimällä Vauvasta vaariin -tapahtumissa.Viikon uudissana on iskävartalo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat muunmuassa käsitteitä karhunpalvelus, smörsångare ja att visa framfötterna. Manja Lehto pureutuu pakinassaan hauskoihin sananparsiin.  Juontaja Merja Laitinen.

Tarttuu pieniin ja isoihin kielikysymyksiin yhdessä yleisön kanssa. Språkprogram på finska.

Kielipuolen yleisöltä on tullut koko joukko hauskoja muunnelmia Ruotsin paikannimistä eri puolilta Ruotsia. Kielenhuoltajien kanssa käytiin keskustelua Ruotsin paikannimistä ja yleisöltä tuli etenkin sosiaalisessa mediassa koko joukko kivoja nimityksiä Ruotsin paikkakunnille. Iso kiitos niistä!Västeråsin suomenkielisen kunnallisen luokan tulevaisuudessa pilkottaa valo, uusi opettaja on saatu ja tiloja korjataan. Helsingin yli-opistossa alkaa tutkintoon johtava somalin kielen koulutus. Somalin opettajista on Suomessa pulaa. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat tällä kertaa tarttuneet virveliin ja Henna paljastaa, että häntä nimitetään joskus nipottajaksi.Viikon uudissana on liikennekaari.Andreas Ali Jonasson pakinoi oudosta kielestä Pohjolassa, onko suomen kieli sittenkin sukua turkille?Juontajana Merja Laitinen.

Robert ja Daniel Suomela ovat isä ja poika, molemmat Ruotsissa syntyneitä. Suomen kieli sujuu heiltä, mutta parhaiten niillä sanoilla, joita vaarit ja mummut käyttävät. Robert ja Daniel vakuuttavat yhteen ääneen, että nykysuomen ymmärtäminen on vaikeaa. Mutta vaikka sormi menisikin suuhun on silti tärkeintä, että mummolle ja vaarille voi puhua. Ei haittaa, vaikka sanavarasto on vanhemman väen sanastoa.  Etelä-Ruotsin suomenkieliset kirjoittajat ovat saaneet oman yhdistyksen. Sen takaa löytyy kolme kirjoittamisesta kiinnostunutta naista, kääntäjä Aino Ahonen, äidinkielenopettaja Iris Liliendal ja psykoterapeutti Mirja Svartengren. Meri Alarcon kirjoitti lasten kirjan sillä kielellä, jota itse kuuli lapsena Ruotsin Kolarissa. Viikon uudissana on kylmäkahvi. Kielenhuoltajat antavat suosituksia Ruotsin paikannimistä: mitä suomenkielisiä nimiä voi käyttää. Markku Huovilan suusta pulppuaa poliittista lehtivihreää. Vihreät sammakot puolestaan tulevat poliitikkojen suista. Juontajana Merja Laitinen.

Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne suosittelee, että lapsen lukemaan oppimista tuetaan niillä kielillä, joita tälle muutenkin puhutaan, mikäli lapsi haluaa opetella lukemaan jo ennen kouluikää. - Tutkimus ei anna selkeää suositusta siitä, olisiko lukemaan opettelemisen tapahduttava yhdellä kielellä ensin. Ruotsinsuomalaisissa kouluissa lukemaan opetteleminen tapahtuu suomeksi, ruotsalaisissa ruotsiksi. Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne kuitenkin arvioi, että jos lapsi haluaa opetella lukemaan ennen koulua, vanhemmat voivat tukea häntä kumpikin omalla kielellään, jos he muutenkin puhuvat lapselle esimerkiksi kukin omaa äidinkieltään.- Västeråsissa nuoret ja nuoret aikuiset ovat innostuneet opettelemaan suomea. Heidän kielitaitonsa ovat ruostuneet tai jääneet kokonaan oppimatta. H ja tuplavokaalit ovat vaikeita, sai Västeråsin toimittajamme Jukka Painilainen kuulla, kun tapasi kurssilaisia. - Muusikko/taiteilija Mirelle Hautala käyttää sitä suomen kieltä, jota osaa. Hänen bändinsä NEJ julkaisee uuden album

Susanne Sznajderman Rytz sai vähemmistökielipalkinnon 2016, kesän kielileireille voi ilmoittautua ja kielten sekoittaminen työpaikoilla voi olla hyödyksi - Vuoden 2016 vähemmistökielipalkinto myönnettiin Susanne Sznajderman Rytzille, joka on useita vuosikymmeniä tehnyt työtä jiddishin kielen vahvistamiseksi muunmuassa hallituksen vähemmistökielikomiteassa ja Ruotsin jiddish-liitossa- Kielten sekoittaminen töissä voi tehostaa viestintää työpaikoilla, joissa on monikielisiä työntekijöitä, todetaan Göteborgin yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa- Kesällä järjestetään taas monia leirejä ruotsinsuomalaisille lapsille. Useimpien leirien tarkoituksena on myös lasten suomen kielen vahvistaminen tavalla tai toisella. Torshällan suomalaisen seuran viikonloppuleiri toukokuussa aloittaa leirikesän- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät mm sanaa nysvätä ja käsitteitä panna hanttiin ja mennä överiksi - Pentti Salmenranta pakinoi kamalista sanoista- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sveriges

Tarttuu pieniin ja isoihin kielikysymyksiin yhdessä yleisön kanssa. Språkprogram på finska.

Tarttuu pieniin ja isoihin kielikysymyksiin yhdessä yleisön kanssa. Språkprogram på finska.

Päivi Hällström kohdistaa kirjansa suoraan ruotsinsuomalaisille lapsille, hänen mielestään kaksikieliset kirjat toimivat parhaiten. - Lastenkirjailija Päivi Hällströmin Jukka Painilisen haastattelussa- Tutkija Mikael Parkvall aiheutti kielikiistan väittämällä, että arabian kieli on nousemassa suomen tilalle Ruotsin toiseksi suurimpana kielenä- Suomen opetus Kööpenhaminan yliopistossa vähenee- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä miettivät vielä yhtä väitettä finne-sanasta- Manja Lehdon pakinassa tarkastellaan sanojen integraatio ja revitalisaatio merkityksiä. - Viikon uudissana: Aikuispakkaus- Juontaja/tuottaja Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Eurooppalaiset vähemmistökielet näkyvät melko vähän julkisuudessa, poikkeuksena katalaanin kielinen vähemmistöryhmä Espanjassa. - Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän varapuheenjohtaja Jarmo Lainio kertoo kansallisista vähemmistökielistä muissa Euroopan maissa. Kieliä on yhteensä 79 niissä 25:ssä maassa, jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen.- Pentti Salmenranta pakinoi siitä miten suomen oppilas voi käsittää sanan suihkukone ja monta muuta hyvinkin yllättävällä tavalla. - Sanan finne käyttö, josta Andreas Jonasson puhui pakinassaan herätti vilkkaan keskustelun somessa.- Isovanhempien nimityksistä on myös tullut palautetta. - Viikon uudissana on monisuorittaminen- Kielenhuoltajat puhuvat mm täytesanojen käytöstä puheessa- Juontajana Merja Laitinen