Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aika

Eurooppa yrittää suitsia digijättejä, jotta rikollinen ja vahingollinen sisältö saataisiin siivottua somealustoilta. Arvostelijoiden mukaan sääntely rajoittaa sananvapautta. Ohjelmassa kuullaan EU-komission edustajalta, millaisia keinoja unioni käyttää tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa sääntelypaketissaan, digipalveluasetuksessa. Säädösten noudattamatta jättämisestä yhtiölle voidaan langettaa muun muassa mittavat sakot. Viestintäpolitiikan asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hyvin sääntely on tehonnut. Komissio on antanut usealle somejätille jo selvityspyynnön muun muassa siitä, miten ne suojelevat alustoillaan lapsia. Verkkovihaa vastaan kamppailevan brittijärjestö on joutunut pikaviestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin oikeustoimien kohteeksi, kun se avosteli Muskin toimintaa. Ohjelmassa kuullaan järjestön edustajalta, millaista valtaa Musk käyttää. Lisäksi kysytään sosiaalisen median yhtiöitä seuraavalta analyytikolta, miten sijoittajat ja toisaalta mainostajat ovat reagoinee

Ukrainan elokuun alussa alkanut hyökkäys rajan yli Venäjälle Kurskiin yllätti kaikki - myös Venäjän. Sotaa tarkkaan seuraavien asiantuntijoiden mukaan Ukraina sekoitti Venäjän strategiset suunnitelmat tälle vuodelle tehdessään odottamattoman liikkeen. Ohjelmassa kysytään kansainvälisiltä sotilasasiantuntijoilta, mitä Ukraina Kurskin operaatiollaan tavoittelee. Yksi tavoite on luoda Kurskiin sillanpääasema tai puskurivyöhyke estämään Venäjän iskuja. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina haluaa myös muuttaa lännessä niiden ajattelua, jotka pitävät Venäjän voittoa vääjäämättömänä ja tyrkkivät Ukrainaa neuvottelupöytään. Lisäksi kuullaan, mitä tavalliset ukrainalaiset ja venäläiset sodan uudesta käänteestä ajattelevat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista. Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen. Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on. Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Southportin puukkoiskusta kehkeytyi paitsi Britanniaa järkyttänyt tragedia myös mittava disinformaation levitys sosiaalisessa mediassa. Muslimi- ja maahanmuuttovastaista viestiä tulvi eri alustoilla ja algoritmit vain vahvistivat väärän tiedon leviämistä tekijästä. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan äärioikeisto kaappasi Southportin veriteon oman agendansa levittämiseen. Samaan aikaan sosiaalisen median alustat eivät onnistuneet estämään väärän tiedon leviämistä, vaan tutkijoiden mukaan päinvastoin ohjasivat ihmisiä sen äärelle. Verkkovihantutkijat peräävätkin sosiaalisen median yhtiöiltä tehokkaampia toimia disinformaation leviämisen estämiseksi. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kävi selvittämässä Southportissa, mitä siellä asukkaat ajattelevat veriteosta leimahtaneesta verkkovihasta ja mellakoinnista. Venäjän pelikirjan tunteva asiantuntija arvioi, oliko Venäjällä mahdollisesti vihanlietsonnassa näppinsä pelissä niin kuin jotkut ovat Britanniassa väittäneet. Lisäksi kysytään Suomen disinformaatioresi

Droonit ovat nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kuluvana vuonna Ukraina arvioi tuottavansa miljoona droonia itse ja saavansa toisen miljoonan liittolaisiltaan. Ohjelmassa käydään Latviassa, joka on yksi Ukrainan merkittävistä droonitoimittajista. Latvia on mukana myös hankkeessa, jossa puuhataan droonivalvontamuuria Venäjän rajalle yhdessä Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien Nato-maiden kanssa. Lisäksi kysytään sotatekniikan ja ilmailuteknologian asiantuntijoilta, miten droonit ovat mullistamassa sodankäyntiä ja millaisia oppeja Ukrainalta kannattaisi droonien käytössä ottaa. Ukraina on osoittanut, miten kustannustehokkaita ja ketteriä pienet ja yksinkertaiset droonit voivat taistelukentällä olla. Muutaman satasen maksavilla drooneilla pystytään tuhoamaan parin kymmenen miljoonan arvoisia venäläispanssarivaunuja. Suomalaisasiantuntijan mukaan droonien käytössä vain mielikuvitus on rajana ja jollain tavoin ne tulevat osaksi jokaista puolustushaaraa. Maailmanp

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet. Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin. Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Tuottaja on Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä. Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen. Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä. Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa. Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofe

Puolustusliitto Nato kokoontui tällä viikolla Washingtoniin juhlimaan 75-vuotista taivaltaan. Juhlapuheissa Naton sanottiin olevan vahvempi kuin koskaan. Turvallisuuspoliittisesti epävakaat ajat ovat vauhdittaneet ennätykselliset 23 jäsenmaata 32:sta nostamaan puolustusmenonsa Naton edellyttämälle kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan osa Euroopan maista -isoistakin - alisuoriutuu puolustuspanostuksissaan edelleen. He peräävät muun muassa Saksalta lisäinvestointeja Euroopan turvallisuuteen. Yksi selvästi alle kahden prosentin jäävistä on Portugali. Ohjelmassa kysytään portugalilaisasiantuntijalta miksi Naton perustajavaltioihin lukeutuva maa ei panosta puolustukseen enempää. Ukrainalle Nato-jäsenyyskutsua ei herunut vieläkään, mutta sen sijaan uutta sotilasapua, kuten ilmatorjuntajärjestelmiä tulee. Lisäksi Nato linjasi Ukrainan Nato-jäsenyyden olevan väistämätön. Tosin minkäänlaista aikaa jäsenyyden toteutumiselle ei annettu. M

Haminaan Kaakkois-Suomeen suunnitellaan suurta akkumateriaalitehdasta. Osin kiinalaisrahoitteinen tehdas toisi Suomeen kokonaan uudenlaista teollisuutta. Vihreän siirtymän hanke on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin ympäristölupaprosessin takia. Huoli mereen laskettavasta sulfaatista on synnyttänyt kansanliikkeen Haminassa. Ohjelmassa käydään tutustumassa hanketta vetävän CNGR Finlandin tehdastonttiin Haminan sataman kupeessa. Lisäksi tavataan tehtaan ympäristöluvasta valittaneen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen edustaja sekä kuullaan ympäristötutkijaa. Kiinan poliittiseen talouteen perehtynyt tutkija puolestaan valottaa sitä miksi Kiina haluaa siirtää akkumateriaala Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkaikkailija on Tuomas Vauhkonen.

Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit 4. heinäkuuta. Rishi Sunakin johtamalle konservatiivipuolueelle ennustetaan murskatappiota ja Keir Starmerin johtamalle oppositiossa olevalla työväenpuolueelle jopa historiallisen hyvää tulosta. Vaalien alla suurin nousija on kuitenkin ollut laitaoikeiston Reform UK -puolue. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukana käydään Britannian itärannikolla kalateollisuuskaupunki Grimsbyssä, jossa moni lähti viime vaaleissa konservatiivien kelkkaan mutta on nyt pettynyt pahanpäiväisesti. On  pettymystä molempiin pääpuolueisiin. Osa kannattaa laitaoikeistoa. Ohjelmassa pohditaan poliittisen historian professorin Juhana Aunesluoman kanssa Britannian poliittisen kentän muutosta, joka näkyy hänen mukaansa ennen muuta oikeiston hajaannuksena. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. 

Sodan pitkittyminen on pakottanut Ukrainan kiihdyttämään joukkojen mobilisointia. Uusi liikekannallepanolaki astui voimaan toukokuussa. Se alensi kutsuntaiän 25-vuotiaisiin ja vähensi palveluksesta vapautumisen perusteita. Ukrainassa osa kutsuntaikäisistä pakoilee kuitenkin armeijaa. Tämä on luonut jännitteitä yhteiskuntaan, sillä rintamalla sotivilla ei ole kotiutumiselle aikataulua ja vereksiä voimia tarvittaisiin kotiutumisen mahdollistamiseksi. Ohjelmassa kuullaan erään kutsuntoja pakoilevan miehen tarina sekä tasa-arvoisempaa sotimistaakanjakoa ajavia sotilaiden omaisia. Lisäksi ukrainalainen sotahistorioitsija avaa taustoja Ukrainan reservin ja maanpuolustustahdon haasteille. Mukana on hänen mukaansa paljon neuvostoaikojen painolastia. Ukrainalaiset asiantuntijat puolestaan arvioivat, miten uusi liikekannallepanolaki on toiminut tähän mennessä ja millaisia puutteita siinä on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Simo Ortamo ja Paula Vilén. Yhteystoimittajana Ukrainassa toimi O

Israelin armeijan toiminta Gazassa herättää arvostelua jo israelilaissotilaidenkin joukossa. Sotilaiden ilmiantoja keräävän israelilaisjärjestön mukaan siviiliuhrien määrästä ja tarkoituksellisista julmuuksista on raportoitu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kahta entistä israelilaissotilasta palestiinalaisten kohtelusta. He työskentelevät nykyään Breaking the Silence -järjestössä, joka vuodesta 2004 alkaen on kerännyt sotilaiden lausuntoja Israelin asevoimien toiminnasta palestiinalaisalueilla. Kaksikko vieraili Suomessa toukokuussa Kirkon Ulkomaanavun vieraana puhumassa suomalaisille Gazan tilanteesta ja Israelin asevoimien toiminnasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU-kansalaiset menevät vaaliuurnille monien kriisien koettelemina. Samalla monen usko unionin kriisinratkaisukykyyn on koetuksella. Maanviljelijät ovat olleet tyytymättömien etujoukoissa. EU:hun penseästi suhtautuva populistinen radikaalioikeisto on yrittänyt valjastaa maataloustuottajien suuttumuksen poliittiseksi edukseen. Ohjelmassa kysytään, miten poliitikkojen kannattaisi EU-kansalaisten tyytymättömyyteen vastata. Asiantuntijoiden mukaan nykykriisit ilmastonmuutoksesta Ukrainan sotaan ovat niin suuret, että niistä selviämiseksi vaadittaisiin vahvaa EU:ta ja toimivaa monenkeskistä yhteistyötä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjästä on vaarassa tulla yksi eurovaalien voittajista. Sille suopeiden puolueiden kannatus on kasvamassa eri puolilla EU:ta. Venäjä-mielisiä löytyy erityisesti äärioikeistosta ja parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmästä, ID:stä. Esimerkiksi Itävallassa vaalivoittoa ennakoidaan äärioikeistolaiselle, Venäjään myönteisesti suhtautuvalle vapauspuolueelle. Ohjelmassa käydään Itävallassa selvittämässä miksi. Lisäksi kuullaan, kuinka EU-parlamentti on terästänyt toimiaan Venäjän disinformaatiota vastaan. Ohjelmassa haastateltavien disinformaatioasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii hajottamaan EU:ta monin kepulikonstein muun muassa ruokkimalla epäluuloa instituutioihin ja jopa suoraan lahjomalla europarlamentaarikkoja. Venäjä propagoi myös Ukrainan sodasta itselleen edullista narratiivia. Joissain piireissä Euroopassa leviävät puheet rauhasta ja rauhanneuvotteluista hyödyttävät asiantuntijoiden mukaan tässä vaiheessa Venäjää, koska rauhanneuvottelut antaisivat Venäjälle mahdollisuuden sementoida alu

Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua. Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille. Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä. Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja P

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.