Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Yhdysvallat on lisännyt asetoimituksiaan Ukrainaan tuntuvasti viime viikkoina. Maa käyttää nyt sata miljoonaa dollaria joka päivä Ukrainan auttamiseksi Venäjän hyökkäyssodassa. Yhdysvallat alkoi tällä viikolla myös avoimesti puhua Ukrainan voiton ja Venäjän heikentymisen tavoitteista. Kuinka iso linjanmuutos Yhdysvalloissa Ukrainan sotaan on tapahtunut ja millaista apua Ukraina nyt saa? Tätä pohditaan nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on alkamassa kolmas kuukausi. Operaatio ei ole sujunut, kuten Kreml toivoi. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä on tehnyt useita virheitä, kuten aliarvioi ukrainalaisten maanpuolustustahdon. Arviointi- ja suunnitteluvirheet kostautuvat nyt huonona sotamenestyksenä. Miksi Venäjän sotavoima kompuroi Ukrainassa? Entä voiko Venäjä alkaa paikata heikkoa sotamenestystään joukkotuhoasein? Ohjelmassa kuullaan myös venäläissotilaan äidiltä, miten pimennossa omaiset ovat kotirintamalla. Ohjelman toimittavat Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän ortodoksinen kirkko tukee Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan varauksetta. Moskovan patriarkka Kirill on kehystänyt sodan hyvän ja pahan taisteluksi syntistä länttä vastaan. Se käy täysin yksiin Putinin lännenvastaisten lausuntojen kanssa. Ohjelmassa pohditaan, miten Ukrainasta tuli Putinin pyhä sota ja käydään läpi Kirillin uskonnollisia perusteluja sodalle. Lisäksi kuullaan miten Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa sekä katolisen kirkon johtaja paavi suhtautuvat sotaan ja Kirillin rooliin siinä. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Naton vahvistamaan joukkojaan puolustusliiton itäisissä jäsenmaissa. Nato vakuuttaa olevansa vahvempi kuin koskaan. Samalla Suomi on kulkemassa kohti historiallista Nato-päätöstä. Ohjelmassa pohditaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa, miltä Suomen Nato-tie vaikuttaa heidän ja muiden Nato-maiden silmin. Lisäksi käydään Nato-maa Tanskassa, jossa hallitus haluaa maan mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sota Euroopassa muutti Ranskan presidentinvaalien kampanjoinnin ja kamppailun luonteen. Presidentti Emmanuel Macron on jättänyt kampanjoinnin muille ehdokkaille. Hän luottaa näkyvyyteensä kansainvälisillä areenoilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelema ranskalaisprofessorii Pascal Perrineau arvioi, että koronakriisi ja Ukrainan sota pelastavat Macronin tappiolta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailija on Pasi Ilkka.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sähköistänyt Unkarin vaalikamppailun. Oppositio käyttää lyömäaseenaan pääministeri Viktor Orbánin likeistä suhdetta Putiniin. Orbán yrittää häivyttää Kreml-kaveeraamistaan ja markkinoi itseään rauhan takuumiehenä. Ohjelmassa käydään Unkarissa kuulemassa sekä Orbánin että opposition tukijoita. Unkarin vaalituloksella on merkitystä myös Suomelle, sillä Orbán voi suhtautua asiantuntijan mukaan penseästi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut EU:n poikkeuksellisiin toimiin. Ensimmäistä kertaa historiassaan EU toimittaa aseita sotaan. Lisäksi jäsenmaat ovat suoristaneet aiemmin rakoilleet rivinsä suhtautumisessa Venäjään. Suurimman suunnanmuutoksen tekijöihin kuuluu Saksa, joka hylkäsi vuosikymmenien idänpolitiikkansa. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka EU:sta eronnut Britannia on palannut Ukrainan vuoksi EU-pöytiin. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä on Ukrainan sodan myötä ryhtynyt entistäkin tiukempiin sananvapauden rajoitustoimiin ja mediakontrolliin. Vahingoittavaksi tulkitun tiedon levittämisestä voi saada pitkän vankeustuomion. Samalla Venäjä levittää disinformaatiota Ukrainasta joukkotuhoaseita kehittävänä natsivaltiona. Ohjelmassa pohditaan Venäjän mediakentän tilaa sekä Ukraina-propagandaa. Lisäksi käydään Latviassa, jossa toimii Venäjän viimeisiin riippumattomiin tiedotusvälineisiin lukeutuva verkkolehti. Ohjelman toimittavat Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyökkäyssodallaan murskannut koko toisen maailmansodan jälkeisen turvallisuusarkkitehtuurin Euroopassa. Putinin sotaisista aikeista oli kuitenkin merkkejä jo vuosia sitten. Mikä Putinin maailmankuvassa motivoi hänet hyökkäämään Ukrainaan? Entä mitä seurauksia tällä on meille Venäjän rajanaapureille? Ohjelmassa kuullaan myös millaisen keskustelun venäläisen rahan valta on saanut aikaan Britanniassa. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sosiaalisen median alustoilla ovat levinneet kulovalkeana niin perättömät vaalivilppiväitteet kuin koronarokotedisinformaatio. Tutkimusnäyttöä on, että yhtiöiden algoritmit jopa suosivat vastakkainasettelua. Voivatko some-jätit jo horjuttaa yhteiskuntarauhaa? Ohjelmassa kysytään sosiaalisen median toimintalogiikkaa selvittäviltä datajournalisteilta, miten somejättien valta näkyy ja mitä sille voisi tehdä. Lisäksi kuullaan miten Baltiassa koronarokotedisinformaatio on vaikuttanut rokotuskattavuuteen. Ohjelman toimittavat Satu Helin, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ihmiset purkavat tyytymättömyyttä omia hallituksiaan kohtaan convoy-mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa. Se on yksi ilmentymä demokraattisten valtioiden kriisistä. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, miksi demokratian lumo heikkenee ja mitä asialle pitäisi tehdä. Lisäksi tarkastellaan sitä, kuinka Kiina haastaa totuttua käsitystä ihmisoikeuksista. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan? Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiinalle olympialaiset tarjoavat mahdollisuuden näyttää maailmanpoliittista mahtiaan. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi kisat jo toistamiseen Pekingille Kiinan ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. Kisoissa Kiina ei salli urheilijoilta mielenilmauksia, eikä niitä hyväksy myöskään KOK. Ovatko KOK:n suhteet autoritaarisiin maihin liian likeiset? Ohjelmassa tilannetta arvioimassa olympialaistutkijoita, urheilijoita ja heidän edustajiaan. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on koventanut otteitaan vallankaappauksensa vuosipäivän lähestyessä. Samaan aikaan oppositio yrittää tiivistää hajanaisia rivejään ylivoimaista vastustajaa vastaan. Myös Suomen myanmarilaisten joukossa yritetään auttaa vallankaappauksen vastustajia. Millaisessa tilanteessa Myanmar on vuosi sotilasvallankaappauksen jälkeen? Entä mikä rooli vangitulla demokratiajohtajalla Aung San Suu Kyillä on vastarintataistelijoiden keskuudessa? Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen on nostanut pintaan Euroopan energiariippuvuuden Venäjästä. Venäjä on Euroopan suurin maakaasun toimittaja. Millaisia haavoittuvuuksia tärkeä energiasuhde Euroopalle tuo? Entä onko NordStream2-kaasuputki tiukentamassa Venäjän energiaotetta Euroopasta entisestään vai onko se Saksalle jopa neuvotteluase Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi? Ohjelmassa käydään myös Kreikassa, jossa yritetään vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Ohjelman toimittavat Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä haastaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria väkevämmin vuosikausiin. Se on vaatinut Natoa lopettamaan itälaajentumisen ja vetämään sotilaat ja kaluston itäisistä jäsenmaista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelussa Naton entinen pääsihteeri tyrmää vaatimukset. Lisäksi kuullaan kuinka huolissaan Euroopan turvallisuudesta ollaan Virossa ja Ruotsissa. Entä millaisin keinoin sodan partaalle kärjistynyt tilanne Ukrainassa voitaisiin ratkaista? Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel, Rain Kooli, Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa joukko Trumpin tukijoita hyökkäsi kongressiin vuosi sitten tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Edelleen enemmistö republikaaneista pitää vaalitulosta vilpillisenä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan jo vaaraksi Yhdysvaltain demokratialle. Kuinka pahoin Yhdysvaltain demokratia horjuu ja mitä seurauksia sillä on? Entä mitä tilanteesta ajattelevat tavalliset yhdysvaltalaiset? Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuosi 2021 alkoi Yhdysvalloissa sekasortoisella vallanvaihdolla ja Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätyksellä. Koronarokotteet herättivät toivoa pandemian voittamisesta, mutta globaali epätasa-arvo hidasti rokotteiden jakoa. Kansainvälistä politiikkaa leimasivat yhä kiristyvät suurvaltasuhteet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee mennyttä vuotta professori Heikki Patomäen ja tutkija Kristiina Silvanin kanssa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ydinaseiden määrän vähentyminen on maailmassa pysähtynyt. Ydinasevallat uudistavat ydinarsenaaliaan ja käyttövalmiudessa olevan aseistuksen määrä on kasvanut. Samalla kansainvälinen asevalvonta on vaikeuksissa. Uhkaako maailmaa uusi ydinvarustelukierre pohditaan ohjelmassa. Lisäksi kuullaan myös, millaisia seurauksia kylmän sodan aikaisella varustelukilvalla oli Suomen Lapissa Neuvostoliiton räjäyttäessä muun muassa Tsar-Bomban, historian suurimman ydinpommin 60 vuotta sitten. Ohjelman toimittavat Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa on eletty reilut sata päivää talibanien johdossa, ja maa on humanitaarisen katastrofin partaalla. Yli puolta maan asukkaista, noin 22 miljoonaa ihmistä, uhkaa ruokapula. YK varoittaa jopa miljoonan lapsen voivan kuolla talven aikana. Samaan aikaan talous on romahtamispisteessä, ja osa afganistanilaisista pelkää talibanien kostoa. Ohjelmassa kuullaan kahta ammattinsa vuoksi talibanilta piileskelevää: naistoimittajaa ja taiteilijaa. Lisäksi afganistanilaistaustainen suomalaistoimittaja vetoaa, ettei Afganistanin hätää unohdettaisi. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle