Roman Schatzin Maamme-kirja

Sanotaan, että nauru pidentää ikää. Mutta auta armias, jos nykyaikana nauraa väärässä paikassa, väärään aikaan, väärälle ihmiselle tai väärälle asialle! Väärä nauru voi jopa lyhentää elämää! Maailmamme on täysin hullu ja samalla hirvittävän totinen. Onko enää olemassa yhteistä huumorintajua vai naurammeko nykyään kukin omille jutuillemme omissa kuplissamme? Mille voi enää nauraa? Mille pitäisi nauraa? Ja mille kaikelle nykyaikana ei saa enää nauraa? Aprillipäivän kunniaksi Roman Schatzin Maamme-kirjassa mietitään huumorin syvintä olemusta ja sen sietämätöntä keveyttä. Vieraina ovat näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko Antto Terras

Kesällä 2016 Britannian asukkaat päättivät kansanäänestyksessä niukalla enemmistöllä, että he eroavat EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2018. Vaikka eropäivä on jo käsillä, ei eron menettelytavoista ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Muualla Euroopassa on ihmetellen seurattu suurvallan kaoottista sekoilua, kun brexitille on yritetty saada aikataulua. Millaisesta ideologiasta ja mielenmaisemasta brexit on oikein syntynyt? Millaisena britit näkevät maansa ja sen tulevaisuuden? Euroopan nykyhistorian sotkuisimmasta avioerosta ja sen mahdollisista seuraamuksista keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin EU-asiantuntija Juha Jokela ja Suomessa kymmeniä vuosia asunut brittitoimittaja Joe White.

Nelihenkisen perheen lentomatka Thaimaahan tuottaa 15 000-20 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Sama määrä päästöjä syntyy, kun ajaa autolla 170 000 kilometriä. Matkailu tuottaa runsaasti päästöjä sekä matkalla että kohdemaassa. Turismi myös kuluttaa luontoa, aiheuttaa roskaantumista, nostaa paikallisten ihmisten asuinkustannuksia ja lisää korruptiota. Matkailuala on maailman suurimpia bisneksiä ja se on täynnä ristiriitoja ja epäloogisuuksia. Monissa Euroopan kaupungeissa asukkaat ovat jo alkaneet vastustaa turismia. Voiko matkailu olla eettisesti ja ekologisesti kestävää ja samalla taloudellisesti järkevää? Voiko globaali turismi jatkua nykyisen muotoisena? Roman Schatzin vieraina ovat Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Mia Halmén ja matkailulehti Mondon toimituspäällikkö Pekka Hiltunen.

Suomi on vuodesta 1988 ylläpitänyt tutkimusasemaa Etelämantereella, kuningatar Maudin maalla. Aina kun meillä on talvi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesä, suomalainen retkikunta suuntaa sinne muutaman kuukauden ajaksi. Mitä tutkimusasemalla tehdään ja tutkitaan ja millaista on viettää aikaa antarktisissa olosuhteissa? Ja poikkeavatko ne olosuhteet edes kovin paljon meidän arktisesta talvestamme? Roman Schatzin vieraina ovat retkelle osallistuneet Mika Kalakoski ja Kati Anttila.

Eri maissa on ruvettu varautumaan siihen, että hämärät tahot yrittävät vaikuttaa vapaisiin, demokraattisiin vaaleihin propagandalla, syöttämällä äänestäjille massiivisesti vääriä faktoja, tai jopa hakkeroimalla vaalikoneita. Miten äänestäjä voi muodostaa tasapainoisen mielipiteen trollaamisen, vaihtoehtoisten faktojen, kuplaantumisen, populismin ja propagandan keskellä? Mihin voi vaalien alla luottaa, mihin ei? Roman Schatzin vieraina ovat valtioneuvoston johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Suomen ilmavoimien Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy noin vuonna 2030, koska koneiden suorituskyky heikkenee, rakenteet väsyvät ja tarvittavien järjestelmien tuotetuki saattaa loppua kokonaan. Niinpä Suomeen ollaan hankkimassa uusia hävittäjäkoneita, ja viideltä eri valmistajalta on nyt saatu tarjouksia. Mutta kuka tietää millaista puolustuskykyä tarvitaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Ja mitä eroja tarjolla olevissa uusissa järjestelmissä on? Voisiko kymmenellä miljardilla hankkia jotain aivan muuta tarpeellisempaa? Roman Schatzin vieraina ovat sotilasprofessori Jyri Raitasalo ja tietokirjailija Pentti Sainio

Kiina ei ole enää kaukainen, köyhä maa, josta saa halpoja, huonolaatuisia tuotteita. Vauraalla Nyky-Kiinalla on vahva itsetunto eikä se pelkää näyttää sitä. Kiina rakentaa uutta Silkkitietä Eurooppaan ja kiinalaiset ostavat sekä yrityksiä että infrastruktuuria Euroopasta, USA:sta ja Afrikasta. Asevarustelulla ja avaruusohjelmallaan Kiina varmistaa, että se otetaan tulevaisuudessakin vakavasti. Millainen suurvalta Kiinasta on tulossa ja miten sen hankkeet vaikuttavat Suomeeen? Tuleeko länsimaihin kiinalaisen rahan mukana myös kiinalaisia arvoja ja kiinalaista politiikkaa? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi Pertti Seppälä ja Etelä-Karjalan Liiton projektipäällikkö Ding Ma.

Lihan tuotanto aiheuttaa runsaasti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä.. Tehokalastus tuhoaa merten kalakantoja. Sademetsiä tuhotaan jotta saadaan lisää laitumia karjalle ja peltoja soijankasvatukselle. Suomenkin lannoitteet rehevöittävät Itämerta. Voiko mikään muuttaa ruoantuotantoa ja kulutustottumuksiamme kestävämpään ja eettisempään suuntaan? Voiko yksittäinen kansalainen oikeasti vaikuttaa valinnoillaan elintarviketeollisuuteen? Vai jäävätkö ruoantuotannon muutokset pienen varakkaan eliitin harrasteluksi, jolla vain paikataan huonoa omaatuntoa? Ruoantuotannon ja ruokakulttuurin muutoksen suuntia tutkaillaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina tutkija Saara Kupsala ja elintarvike-ekonomian yliopistonlehtori Markus Vinnari.

Kansaivälisten mittausten mukaan Suomi on maailman turvallisin maa, jossa asuvat maailman onnellisimmat ihmiset. Suomessa on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja maailman riippumattomin oikeuslaitos. Tänä vuonna Suomelle tuli taas uusi ykköstila. Maailman kaikista maista Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille ja maailmalle. Kuinka hyviä me oikeasti olemme ja mitä me teemme näillä huippusijoituksilla? Onko näillä ranking-menestyksillä jotakin konkreettista merkitystä Suomelle? Kiinnostavatko nämä ansiot oikeasti ketään? Roman Schatzin vieraina ovat ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras ja Kuluttajatutkimuslaitoksen professori Mika Pantzar.

Monelle suomalaiselle tulee Ranskasta ensimmäisenä mieleen soiva kieli, ylellinen muoti ja tarunomainen ruokakulttuuri. Ranskan uusin kulttuurinen saavutus on keltaliiviliike, joka on mielenosoituksillaan ja mellakoillaan tullut tutuksi koko maailmalle. Kuinka Ranska on ajautunut mellakoinnin kierteeseen? Miksi Macronia vastaan nyt protestoidaan näin rajusti, vaikka hän oli vielä vähän aikaa sitten lähes vapahtajan roolissa? Mistä keltaliiviliikkeessä on oikein kyse? Roman Schatzin vieraina ovat Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc ja ranskan opettaja Catherine Métivier.

Karjalan nimi herättää monissa suomalaisissa voimakkaita mielikuvia, muistoja ja tunteita. Mutta silti harva suomalainen tietää rajantakaisen Karjalan nykypäivästä, elämästä ja olosuhteista juuri mitään. Millainen maa Venäjän Karjala on ? Onko siellä asuvilla ihmisillä karjalaista identiteettiä? Entä unohtavatko suomalaiset Karjalan kokonaan sen jälkeen kun viimeiset evakot ovat kuolleet? Karjalan kohtalosta, identiteettistä ä ja tulevaisuudesta puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat tutkija Virpi Kaisto ja toimittaja Arvo Tuominen.

-Saksa on liian pieni ollakseen suurvalta, mutta se on liian iso Euroopalle. Näin sanoi Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer. Rikas ja ristiriitainen Saksan Liittotasavalta elää vaikeita aikoja. Lyhyessä ajassa maahan muutti pari miljoonaa turvapaikanhakijaa, jalkapallomailmanmestaruudesta ei ole jäljellä kuin haalea muisto, ja pyhä autoteollisuus osoittautui rikollisjärjestöksi. Vanhat puolueet eivät teidä, miten pitäisi suhtautua nousevaan oikeistopopulistiseen AfD:hen. Kirkot kompastelevat skandaalista toiseen. Saksan tilannetta ja tulevaisuutta pohditaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat toimittaja Katarina Baer ja kirjailija sekä saksan kielen lehtori Dieter Hermann Schmitz.

Yhdysvalloilla on maailman tärkein valuutta, maailman suurin bruttokansantuote ja maailman kehittyneemmät sotavoimat. USA:lla on myös maailman kiistanalaisin presidentti, jonka tavoitteena on tehdä Yhdysvalloista vielä mahtavampi, ja vieläpä Twitterin avulla. Lyhyessä ajassa Donald Trump on saanut kansainvälisen politiikan ja maailmankaupan sekavaan tilaan eikä kukaan oikein tiedä, missä, minkä takana ja kenen rinnalla USA tällä hetkellä seisoo. Onko Trumpin arrogantista toilailusta tulossa maailmanpolitiikan uusi normaali? Miten Trumpin poltiikka vaikutta Suomeen? Miksi Trump jakaa myös suomalaiset intohimoisiin kannattajiin ja inhoajiin? Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Saska Saarikoski ja Suomessa asuva yhdysvaltalainen kirjailija John Simon.

Kun ilotulitteet ovat sammuneet, alkaa uusi vuosi ja ihmiskunta palaa rutiiniensa äärelle. Hoidettavien haasteiden ja tehtävien lista on pitkä: köyhyys, pakolaiset, nationalismi, terrorismi, ilmastonmuutos, ruoantuotanto ja niin edelleen. Selviämmekö tästä kaikesta vai kannattaako meidän varautua pahimpaan? Kuinka dystooppinen tulevaisuus meitä odottaa keskipitkällä tähtäimellä? Vuoden viimeisessä Roman Schatzin Maamme-kirjassa visioidaan tulevaisuutta. Vieraina ovat historioitsija Teemu Keskisarja ja futurologi Perttu Pölönen.

Maaseutu autioituu, työpaikkoja ei ole ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Postit, pankit ja kaupat katoavat. Vaivalla rakennetut talot homehtuvat ja romahtavat. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla rakennetaan tornitaloja, ja asuntojen hinnat kasvavat vielä korkeammiksi. Mitä tälle trendille pitäisi tehdä? Katsoa vierestä vai vauhdittaa vääjäämätöntä kehtitystä ? Vaiko pitäsikö kehitystä hidastaa antamamalla tukirahaa maaseudulle? Suomen maaseudun tulevaisuudesta ja aluepolitiikasta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina sekä politiikan että viihdealan veteraani Mikko Alatalo ja kirjailija Antti Heikkinen.

Pidä itsesi miehenä! Tästä vanhasta ohjeesta ei taida olla enää mitään hyötyä nykyajan miehille. Perinteinen, patriarkaalinen miesrooli on hajoamassa. Mutta mitä tulee sen tilalle? Kuinka tarpeettomaksi käyneestä niin kutsutusta toksisesta miehisyydestä päästään eroon, ja kuinka sen tilalle kehitetään miehille uusi, järkevä biologinen ja sosiaalinen rooli? Miehen roolista, tehtävästä ja voinnista keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat professori Göte Nyman ja yrittäjä, hupparihörhö Sami Kuusela.

Tatuoinneilla on eri aikoina ja eri ympäristöissä viestitty eri asioita. Tyynen valtameren alkuperäiskulttuureissa sillä oli monia sosiaalisia merkityksiä. Jopa jäämies Ötzillä oli tatuointi jo 5300 vuotta sitten. Tänä päivänä kymmenillätuhansilla ellei sadoillatuhansilla suomalaisilla on tatuointeja. Miksi? Mikä on tatuoinnin sosiaalinen merkitys tänään? Ja miksi Suomessa otetaan tatuointeja niin paljon enemmän kuin muualla? Roman Schatzin vieraina ovat tatuointitaiteilijat Juho K. Juntunen ja Säde Sonck.

Sanomalehtien poliittiset pilapiirrokset ovat olleet jo yli sata vuotta yksi länsimaisen yhteiskunnan sanavapauden mittareista. Taitava piirtäjä voi yhdellä kuvalla paljastaa yhteiskunnan epäkohtia tai vallanpitäjien virheitä. Pilapiirros voi herättää keskustelua tai muokata mielipiteitä. Mutta kuinka pilapiirros pärjää nykyisessä muuttuvassa mediamaailmassa? Onko pilakuvilla enää entistä voimaa kuin sosiaalinen media pursuaa satiirisia meemejä ja pilkkakirjoituksia? Muuttivatko Jyllands-Postenin Muhammed-piirroksista noussut kohu ja Charly Hebdon terrori-isku länsimaisen pilapiirroskultuurin vapauden rajoja? Pilapiirrosten tehtävästä, tilasta ja voimasta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat pilapiirtäjät Ville Ranta sekä Jyrki Vainio.

Maailmasssa puhutaan noin 6000 eri kieltä. Arvioiden mukaan noista kielistä jopa 90 % voi kadota tämän vuosisadan aikana. Myös useimmat suomen sukukielet ovat uhanalaisia tai tekevät jo kuolemaa. Mitä me tiedämme näiden sukulaiskieltemme tilasta ja kielten puhujista? Mitä maailma menettää kun kieli kuolee? Voiko kuolevaa kieltä pelastaa? Kuinka sukulaiskielemme voivat Putinin Venäjällä? Suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten ja -kansojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal ja toimittaja Kirsikka Moring.

Tutkimusten mukaan jopa neljäsosa suomalaisista kärsii lievästä uupumuksesta ja yli kaksi prosenttia vakavasta työkykyä heikentävästä uupumuksesta. Yhä useampi meistä kokee olevansa stressaantunut, ahdistunut, kiireinen tai masentunut. Tuhannet suomalaiset kärsivät univaikeuksista ja väsymyksestä. Tuntuu siltä, että monelle meistä nykyelämä on liian raskasta. Mikä suomalaisia uuvuttaa ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Roman Schatzin vieraina Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ja Lyyti Oy:n toimitusjohtaja Petri Hollmén.