Brysselin Kone

Miten eurooppalainen elämä muuttui ja kehittyi kun Eurooppa vaurastui siirtomaavallan avulla ja miltä Euroopan maiden harjoittama kolonialismi näytti siirtomaiden näkökulmasta katsottuna. Haastateltavina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta puhuu mm. siitä, mikä oli se asia, joka teki EU:sta erilaisen tavan yhdistää Eurooppaa, kuin mitä aiemmat yritykset ovat olleet? Näyttäytyikö EU aikoinaan ainakin ulospäin lähinnä sodassa hävinneiden maiden omia markkinoitaan suojelevana protektionistisena projektina, eikä alun huuman jälkeen niin vahvasti rauhanprojektina? Ja olemmeko me saaneet aika lailla väärä kuvan siitä, mitä asioita EU:n perustajaisät ajoivat? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Lähivuosina EU:lla on edessä ratkaistavanaan isoja kysymyksiä, muuta mihin niistä kysymyksistä keskustelu tulevien EU-vaalien ympärillä todennäköisesti tulee kiertymään? Halutaanko vaaleissa enää juurikaan keskustella pakolaispolitiikasta vai puhutaanko vain erilaisista yhteisvastuista? Miten eri puolueiden EU-kannat ovat nyt kehittyneet, kun ensi vaaleihin on aikaa enää vuosi? Ja minkälaisia poliittisia vaikutuksia sodalla Ukrainassa on ollut EU:hun? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puhuu siitä, miten Suomi jo nyt voi vaikuttaa tulevaan EU-komissioon ja sen tuleviin linjauksiin, vaikka EU-vaalit pidetään vasta ensi vuonna ja uuden komission kokoonpanosta ei ole vielä tietoakaan. Ja miksi asialla on jo kiire. Ja mitkä ovat ne Suomen kannalta tärkeimmät asiat tulevan komission linjauksissa ja minkälaisiin asioihin käytännössä voi yrittää vaikuttaa. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twiterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Kielentutkija ja dosentti Janne Saarikivi puhuu siitä, mitä kieliä EU:ssa käytetään nyt ja mitä ehkä kannattaisi käyttää. Minkälaista kielipolitiikkaa EU harjoittaa? Minkä takia juuri englannin käyttö yleiskielenä EU-alueella ei ole hyvä ajatus? Ja miksi voisi olla järkevää, että EU-kansalaiset opiskelisivat vaikka italiaa, saksaa ja tšekkiä? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Mistä isosta globaalista asiasta Ukrainan sodassa on pohjimmiltaan kyse? Minkälaista Venäläinen sotilaallinen strategia ja miten se eroaa esimerkiksi USA:n sotilaallisesta strategiasta? Kannattaisiko Ukrainalle antaa nopeasti ja kerralla kakki ne aseet, joita EU ja muu länsi pystyy sille antamaan? Vai eikö sittenkään kannattaisi toimia niin? Mikä on ollut vanhan kiinalaisen strategian kannalta ajatellen viime aikojen suurin strateginen voitto meidän lähialueellamme? Haastateltavana on Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Puola on tukenut Ukrainaa ja sotaa paenneita ukrainalaisia nyt koko sodan ajan. Puolalaisten lojaalisuus ukrainalaisia kohtaan tuntuu pysyvän lujana, mutta samalla Puolassa on syntynyt ärtymystä ukrainalaisen viljan kuljetuksista Puolan kautta ja osin sen jäämisestä Puolan markkinoille. Mutta miten isoilta vaikuttavat Puolan puolustustarvikehankinnat, joita Puola tekee eri puolilta maailmaa? Ja miksi Puola, joka on Naton jäsen, katsoo kuitenkin aiheelliseksi varustautua itse niin lujasti Venäjän uhkaa vastaan? Ja miksi nyt Suomen on taloudellisestikin syytä pikaisesti vahvistaa suhteitaan Puolaan? Ohjelmassa näistä asioista puhuu Päivi Laine, joka on Suomen suurlähettiläs Puolassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi EU-maista annetaan puolustustarvikkeita Ukrainaan vähemmän, kuin mitä Ukraina nyt tarvitsee? Tällä hetkellähän tilanne on se, että kun ukrainalaiset käyttävät nyt esim. 5000 - 6000 tykistöammusta päivässä, niin venäläiset käyttävät niitä päivässä siihen verrattuna 10 - 20 kertaisen määrän. Ja kun EU-alueella näitä tykistöammuksia voidaan nyt tuottaa suunnilleen 300 000 kappaletta vuodessa, niin Venäjä käyttää parhaillaan sellaisen määrän 3 - 4 päivässä. Mutta miten kauan ylipäänä kestää nostaa puolustustarviketeollisuuden kapasiteettia EU:ssa, ja miksi sitä ei ole EU-alueella jo isosti nostettu? Ja mitä EU voisi tehdä helpottaakseen hidasta ja jäykkää maiden välistä puolustustarvikekauppaa alueellaan? Haastateltavana on Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Mihin suuntaan EU on muuttumassa? Ja minkälaisia EU:hun liittyviä asioista Suomen hallitus todennäköisesti vielä saa mietittäväkseen? Ainakin EU:n taloustilanteeseen liittyvät kysymykset, Ukrainassa riehuvaan sotaan liittyvät asiat ja kysymykset siitä, miten EU:n kannattaa toimia globaalissa maailmassa, nousevat todennäköisesti lähivuosina isosti pinnalle. Ja minkälaista keskustelua EU:ssa todennäköisesti käytäisiin niistä haasteista, jotka Ukrainan mahdollinen liittyminen EU:hun toisi tullessaan? Haastateltavana on akatemiatutkija Timo Miettinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten iso yllätys Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli? Ja miten iso yllätys oli se, että sota jota nyt käydään, käydään osin samalla tavoin kuin viime sodittiin viime maailmansodassa? Miten EU voisi ehkä vaikuttaa rauhan rakentamiseen? Ja miten tästä tilanteesta voidaan jatkossa edetä, jos halutaan vähemmän sotia maailmaan? Haastateltavana on tutkimusjohtaja Marko Lehti Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta TAPRIsta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Entinen kansanedustaja ja valtiotieteen tohtori Erkki Tuomioja puhuu tänään siitä, miten EU:n kannattaa toimia Ukrainan sodan aiheuttamassa tilanteessa, miten EU:n kannattaa tulevaisuudessa toimia Venäjän suhteen, ja miltä nyt vaikuttaa EU:n kehitys demokratian kannalta tarkasteltuna. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi EU on jäänyt niin paljon jälkeen muuta maailmaa digitaalisen teknologian kehittämisessä? Onko EU:lle tai millekään muullekaan taholle mahdollista irrottautua digitekniikan osalta riippuvuudesta muuhun maailmaan? Mitä EU:n nyt pitäisi tehdä päästäkseen paremmin mukaan kehittämään uusia digitaalisia tuotteita? Ja minkälaista kamppailua maailmalla käydään mikrosirujen tuotannon suhteen? Haastateltavana on tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

EU haluaa heikentää riippuvuuttaan Kiinasta, mutta mitä Kiina haluaa suhteeltaan EU:hun? Miten EU:n ja Kiinan välit ovat kehittymässä? Millaiset ovat nyt Ukrainan sodan aikana Kiinan ja Venäjän suhteet? Ja miltä vaikuttaa Kiinan sisäpoliittinen tilanne? Haastateltavana on vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista keksiviikkona ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

EU ei ole mikään maailman edelläkävijä esteettömän ympäristön luojana. Mutta mistä se johtuu? Ja mikä puolue meillä kannattaa eniten esteettömyysasioiden hoitoa ja miksi? Esteettömyyden suhteen hoidetaan tarkasti ja tehokkaasti joitain yksittäisiä asioista EU-tasolla ja meillä kansallisestikin, mutta monia asioista jää hoitamatta. Se taas estää vammaisten työssäkäyntiä, ja siten lisää työvoimapulaa EU:ssa. Samalla esteettömyysasioiden huono hoitaminen haittaa monien muidenkin ihmisryhmien, kuten vanhusten mahdollisuuksia toimia ilman ulkopuolista apua normaalissa arjessaan, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Mutta miksi näitä asioista ei saada hoidettua paremmin, vaikka niin monet EU-kansalaiset esteettömyydestä suoraan tai välillisesti hyötyisivät? Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistolehtori Pauli Rautiainen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU haluaa olla omavaraisempi tarvitsemiensa mineraalien suhteen. Erityisesti sähköautojen ja akkujen valmistamiseen tarvitaan paljon mineraaleja. Ja kun Suomessa näitä mineraaleja esiintyy, niin nyt on paineita siihen, että Suomeen tulee aiempaa enemmän kaivostoimintaa EU-alueen tarpeisiin. Mutta kuka näistä Suomesta kaivettavista mineraalista hyötyy taloudellisesti ja kuka kärsii toiminnan haitat? Mitä kaivostoiminta merkitsee Suomen maaperälle ja vesille? Ja miten vahvat ovat kaivostoiminnan harjoittajien oikeudet harjoitta kaivostoimintaa ja minkälaiset ovat yksittäisten ihmisten mahdollisuudet estää kaivostoiminta maillaan tai suojautua kaivosten ympäristövaikutuksilta. Haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija biokemisti Jari Natunen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjemasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälainen on Ruotsin sisäpoliittinen tilanne nyt kun inflaatio on korkea, energia on kallista ja korot nousseet? Vaikka Ruotsissa ei olla kovin kiinnostuneita EU:sta, mutta mitä Ruotsissa silloin EU:sta ajatellaan, kun EU-asioista mietitään? Kun aiemminkin monet aatteet ovat levinneet Tanskasta Ruotsiin ja muuallekin pohjoismaihin, niin missä asioissa Ruotsi nyt ottaa mallia Tanskasta? Miten Ruotsin suhtautuminen Suomeen on muuttunut Nato-keskustelujen myötä? Näistä asioista puhuu Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Ukrainan sota ja sodat vaikuttavat talouteen? Miten kannattavia sodat ovat olleet sodat aloittaville maille? Miksi Venäjän ja Ukrainan välinen sota saattaa lopettaa nykyisenkaltaisen globalisaation ja miksi globalisaatio ei estä sotia? Olivatko EU:n asettamat Venäjältä tuodulle energialle kohdistetut pakotteet järkeviä? Mitä EU:lle seuraisi, jos USA mahdollisesti eroaisi Natosta? Haastateltavana on taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä suomalaisillekin tärkeitä asioita EU:ssa todennäköisesti tulee esille seuraavan neljän vuoden aikana? Ainakin komission suunnittelema suvereniteettirahasto, jolla tuettaisiin yrityksiä EU:ssa, ja joka rahoitettaisiin mahdollisesti jäsenmaiden yhteisvelalla, tulee todennäköisesti olemaan iso puheenaihe. Samoin myös se, miten EU tulee vaikuttamaan Suomen metsien käyttöön ja ympäristöasioihin. Kiinnostavaa on myös, miten mahdollinen Suomen Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan siihen, miten helppoa Suomen on jatkossa pitää puolensa eri EU-asioissa. Haastateltavana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä ongelmia EU:lla on ollut viime aikoina ollut sisämarkkinoiden toiminnan suhteen? Ja miksi näyttää siltä, että vaikka korjausliikkeitä sisämarkkinoiden paremman toiminnan suhteen on tehty, niin vieläkin voi ongelmia olla odotettavissa? Ja miksi Suomelle on ilmeisesti tulossa erittäin iso rooli erilaisten kaivosteollisuuden tuotteiden tuottajana koko EU:n tarpeisiin, kun EU:kin haluaa olla omavaraisempi erilaisten raaka-aineiden suhteen? Haastateltavana on europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen europarlamentin Uudistuva Eurooppa – ryhmästä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi entiset siirtomaat esimerkiksi Afrikassa eivät tuomitse Venäjää Ukrainan sodasta samalla lailla ja yhtä tiukasti kuin mitä EU tekee? Miltä EU:n entinen ja nykyinen toiminta näyttää entisten siirtomaiden näkökulmasta katsottuna? Ja miltä nyt vaikuttaa EU:n yhtenäisyys sen suhteen miten eri maat Ukrainan sotaan suhtautuvat? Haastateltavana on historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.