Brysselin Kone

Miten Ukrainan sodan vuoksi turvallisuuspoliittista ajattelua on nyt ja jatkossa syytä selkeästi muuttaa EU:ssa? Miksi on niin tärkeää estää Venäjää saamasta minkäänlaista voittoa Ukrainassa? Miltä kannalta Venäjän hajoaminen olisi hyvä asia? Miltä nyt vaikuttaa Suomen Nato-jäsenyystilanne? Ja minkälainen vaikutus sillä olisi, jos Putin tuomittaisiin sotarikostuomioistuimessa, vaikka poissaolevanakin? Haastateltavana on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twiterissä aihetunnisteella #brysselinkone. OIKAISU: Ohjelmassa muutaman kerran esiintynyt Jussi Halla-ahon virheellinen titteli korjattu ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Miksi usein on niin, että taloudellisen tehokkuuden lisäys vähentää huoltovarmuutta? Miltä nyt vaikuttaa se, miten huoltovarmaa meidän EU:n maatalouspolitiikan ohjaama maataloutemme on? Miksi muut EU-maat haluavat ottaa nimenomaan Suomelta mallia varautumisesta häiriötilanteihin ja kriisioloihin? Ja miksi huoltovarmuusasioista on usein niin hankalaa puhua? Haastateltavana on toimitusjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä eroja siinä on miten eli itäisen EU:n maat suhtautuvat nyt Ukrainan sotaan? Miten nationalismi on kehittynyt ja kehittymässä tällä alueella? Ovatko venäläiset aina osoittaneet erityistä raakuutta sodankäynnin aikana? Miten Ukrainan sotaa voisi suhteuttaa siihen, mitä on tehty siirtomaasodissa? Ja minkälainen tilanne EU:lla saattaa olla edessä sitten kun aletaan rauhanneuvottelut? Haastateltavana on dosentti Jussi Jalonen Oulun yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miltä vaikuttaa talouden tilanne EU:ssa? Mihin suuntaan inflaatio EU-alueella on kehittynyt ja kehittymässä? Miksi inflaatio on erilainen ei puolilla EU:ta? Minkälaisia taloudellisia seurauksia Ukrainan sodasta todennäköisesti seuraa EU:lle? Ja miten EU:n kannattaa tukea Ukrainaa sodan loputtua? Haastateltavana on Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Ranskan rooli EU:ssa elää nyt, kun niin moni asia EU:ssa on muutoksessa Ukrainan sodan vuoksi. Mitä Ranska haluaa EU:n turvallisuuspolitiikalta? Miten on kehittynyt Ranskan suhde Natoon? Ja mistä se johtuu, että Saksan ja Ranskan välit eivät ole nyt vaikuta niin hyviltä, kuin miltä ne aiemmin ovat vaikuttaneet. Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi nimenomaan vanhemmat ihmiset Britanniassa aikoinaan kannattivat Brexitiä? Eikö EU:n köyhemmiltä alueilta Britanniaan tulleen työvoiman merkitys brexitiin johtavassa kehityksessä olutkaan niin iso, kuin on arveltu? Ja miten aikaisin ja kuinka alkoi itää se kehitys, joka myöhemmin johti Brexitiin? Haastateltavana on kääntäjä ja tietokirjailija Tommi Uschanov ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten iso rooli Yhdysvalloilla on ollut siihen, miten EU:ssa suhtaudutaan Venäjän ja Ukrainan sotaan ja miksi Yhdysvaltoja kiinnostaa niin suutesti nimenomaan tämä sota? Millä tavoin Saksan ja Ranskan välit eivät nyt vaikuta niin hyviltä kuin millaiset ne aiemmin vaikuttivat? Ja miten meidän jatkossa on syytä edetä EU:n ja Venäjän suhteissa? Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaisia historiallisia hetkiä nykytilanne Venäjällä muistuttaa? Miltä valtapeli Venäjällä on näyttänyt ja nyt näyttää? Minkälaiselta vaikuttaa Venäjän tulevaisuus, vaikuttaako siltä, että Venäjä saattaa hajota? Mitä virheitä EU on tehnyt suhtautumisessaan Venäjään ja miten EU:ssa kannattaa toimia nyt ja jatkossa Venäjän suhteen? Haastateltavana on Venäjän historian dosentti ja perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmassa voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä tavoin EU:n kannattaisi tulevaisuudessa hoitaa isoissa taloudellisissa ongelmissa olevien jäsenmaidensa tukeminen? Miten EU voisi saada lisää tuloja? Kannattaisiko esimerkiksi osa jäsenmaiden keräämistä arvonlisäveroista tilittää suoraan EU:lle? Ja näyttääkö nykyinen poliittinen tila EU:ssa huolestuttavalta? Haastateltavana on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä logiikalla energian on EU-alueella syytä olla halpaa ja millä kallista? Miten käytännössä kannatta tukea EU:n köyhimpiä kansalaisia energian hintojen kohotessa? Ja minkälaisia uusia tapoja energian tuotantoon nyt todennäköisemmin on tulossa? Haastateltavana on Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mikä selitti sen, että ruotsidemokraateista tuli viime vaaleissa toiseksi suurin puolue Ruotsissa Ja miten vaikuttaa ruotsidemokraattien sisarpuolueiden menestys EU:ssa ja etenkin nyt Italian vaaleissa koko EU:n poliittiseen ilmapiiriin? Haastateltavana on tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä EU:ssa suunnitellaan sen suhteen, miten metsää voi tai kannattaa hakata ja miten ei? Minkälaista puuta ei ole suotavaa käyttää energiaksi? Tai millä tavoin Suomessakin metsiä pitää ennallistaa ja metsien monimuotoisuutta edistää? Miten tämä kaikki tavallisen metsäomistajan toimiin ja Suomen kansantalouteen voi vaikuttaa? Ja miten hyvin tai huonosti MTK:n nykyisen metsäjohtajan mukaan nykyhallitus on ajanut metsäomistajien asioita EU:ssa? Haastateltavana on MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitkä asiat ovat EU:ssa juuri nyt sillä tavoin ajankohtaisia ja kiireellisiä, että Suomessa kannattaa pian muodostaa kantansa siitä, mikä niissä on Suomen etu? Mitä vaikutuksia Ukrainan sodasta on EU:lle? Ja miten tiukasti EU:ssa todennäköisesti aletaan miettiä sitä, kuinka paljon riippuvaisempia me olemme Kiinasta kuin Venäjän energiasta? Ja miten EU:n Kiina-riippuvuutta suunnitellaan vähennettävän? Haastateltavana on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselin kone.

Rauhallisuus Länsi-Balkanilla ei ole nyt itsestään selvä asia ja EU:nkin on syytä herätä huomaamaan, mitä siellä tapahtuu ja että siellä aletaan jo väsyä odottamaan EU-jäsenyyttä. Alueella on itämässä konflikteja ja samalla Länsi-Balkanista ovat kiinnostuneet Venäjä, Kiina ja Turkki. Samalla EU:ssa voidaan myös miettiä myös sitä, mitä kohtalokkaita seurauksia EU:n kokonaiskehitykselle on ollut ja on tulossa todennäköisesti siitä, että EU laajeni aikoinaan itään päin aika vauhdilla? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalanvastaava dosentti Katalin Miklóssy. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Saksa aikoo jatkossa selviytyä taloudellisesti siitä huolimatta, että energiansaanti Venäjältä on vaikeutunut? Miltä näyttää Saksan Venäjä-suhteiden kehitys? Minkälaiselta vaikuttaa Uniperin tilanne Saksassa? Minkälaista liiketoimintaan suomalaisilla on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet Saksan kanssa? Miksi Saksa haluaa EU:n laajenemista? Kuuluuko Saksa jatkossa EU:n nuukiin maihin? Haastateltavana on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi epäluottamus politiikassa on demokratian kannalta tärkeä asia myös EU:ssa, vaikka usein puhutaankin vain luottamuksen tärkeydestä politiikan teossa? Ja kun EU:n aluekehityspolitiikka on yksi maailman suurimmista julkisista politiikkaohjelmista ja koko projektiperustaisen toimeenpanon pioneeri niin mitä seurauksia tällä EU:n mukanaan tuomalla projektikulttuurilla on hallintoon EU-alueella? Haastateltavana on yliopistonlehtori Isak Vento Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä muutoksia EU:n taloussääntöihin on tehty viime kriisien vuosina? Ja mitä muutoksia niihin ehkä vielä joudutaan tekemään, kun taloudelliset ja poliittiset tilanteet EU:ssa ovat muuttuneet ja muuttumassa? Nyt taloudellinen tilanne ei ole hyvä, vaan ensi talvesta EU-alueella odotetaan taloudellisesti ja poliittisesti tiukkaa ja esimerkiksi Italian taloustilanne ja Saksan talouden näkymät vaikuttavat huolestuttavilta. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Venäjän on tähän asti ollut helpompaa vaikuttaa energiakaupan avulla EU:hun kuin EU:n Venäjään? Ja miksi se ajatus, että maiden välinen taloudellinen keskinäisriippuvuus luo niiden välille rauhaa osoittautui Venäjän ja EU:n suhteiden kohdalla vääräksi? Entä miten EU:n kannattaa jatkossa toimia Venäjältä myynnissä olevan energian suhteen? Ja mitä erityisiä riskejä tuo mukanaan se, että Venäjältä ostetaan uraania EU:n ydinvoimaloiden tarpeisiin? Haastateltavana on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä tavoin Saksan poliittinen linja näyttää muuttuvan nykyisen Ukrainan tilanteen ja energiakriisin vuoksi? Ja minkälainen kritiikki Merkelin tekemää politiikkaa kohtaan Saksassa alkaa nostaa päätään? Mitä meidän nyt kannattaa oppia siitä, miten me aikoinaan suhtauduimme Venäjään ennen sen viime keväistä hyökkäystä Ukrainaan? Ja onko Ranskan poliittinen elämä jonkinlainen laboratorio, jonka avulla voidaan päätellä jotain myös EU:n tulevasta poliittisesta kehityksestä? Näistä asioista keskustelee akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Venäjän tutkimukseen emeritusprofessori Timo VihavainenHelsingin yliopistosta puhuu Brysselin koneessa mm. siitä, miten Venäjän historian kautta voimme miettiä sitä minkälainen on Venäjä? Ja mikä voi olla Venäjän tulevaisuus? Millaiset ovat olleet nykyisten EU-maiden ja Venäjän väliset suhteet? Ja miten EU:ssakin Venäjään kannattaa nyt ja tulevaisuudessa suhtautua? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.