Brysselin Kone

Olisiko syytä jo miettiä ruuan tuotantoa EU-alueella sillä kärjellä, miten täysin riippuvaista se on yhtä aikaa monista asioista, kuten esimerkiksi maan mikrobeista, pölyttäjistä, ravinteiden saatavuudesta ja maanviljelijöiden ja elintarviketyöntekijöiden työpanoksesta. Ja miten EU:n maatalouspolitiikka voisi edesauttaa sitä, että ruuan tuottaminen ei haittaa ympäristöä, vaan lisää sen hyvinvointia esimerkiksi hiilensidonnalla. Ja onko tilanne se, että ei juuri kannata odottaa, että EU herää lähiaikoina virallisten prosessien kautta isosti säätelemään maatalouspolitiikkaansa sillä kärjellä, että maatalouden ympäristöön ja alalla työskentelevien ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat kokonaisvaikutukset otetaan paremmin huomioon. Vai onko niin, että vain EU-kansalaisten mielipiteiden aiheuttama ulkoinen paine voi aiheuttaa sen, että tapa harjoittaa maataloutta muuttuu EU-alueellakin? Ja minkälainen se paine nyt on? Haastateltavana on agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Maij

Mitkä toimijat aiheuttavat kyberuhkia EU-alueella? Miten Ukrainan sota on toiminut harjoituskenttänä kyberuhkien aiheuttamisessa ja torjunnassa? Ja jos liittyy vapaaehtoisiin kansainvälisiin hakkeriryhmiin esim. toimiakseen Venäjää vastaan ja tukeakseen Ukrainaa, niin miksi asian oikeudellista puolta kannatta miettiä tarkkaan ennakolta? Miksi nykyinen sosiaalinen media altistaa meidät tehokkaammin vihamielisellekin vaikuttamiselle, kuin aiempi perinteinen valtioiden harjoittama propaganda? Ja mikä ongelma siitä EU-kansalaisille syntyy siitä, kun nykyään monien suosittujen somealustojen kotipaikat sijaitsevat Yhdysvalloissa eikä EU-alueella? Haastateltavana on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselikone.

Mihin suuntaan EU:n ja Turkin suhteet ovat kehittyneet ja kehittymässä? Miten iso ongelma muiden ongelmien joukossa Turkin ja EU:n välillä on se, että Turkki on niin vastahankainen hyväksymään Suomea ja Ruotsia Natoon? Ja mistä tässä ongelmassa pohjimmiltaan on kyse? Ja miltä vaikuttaa nyt tilanne Turkin vaalien suhteen ensi vuoden kesäkuussa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU-maiden velkaantumisongelman voisi hoitaa? Miten olisi mahdollista vaikuttaa siihen, EU:ssa päätöksenteko olisi selkeämpää? Miltä vaikuttaa EU:n ja etenkin Saksan tilanne energiapolitiikan haasteiden kourissa? Ja voisiko ajatus erityisestä energiaverosta Venäjältä EU-alueelle tuotavalle öljylle ja maakaasulle toimia? Haastateltavana on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Kiinan Ukrainan sota, korona ja Kiinan taloudellinen kehitys vaikuttavat Kiinan ja EU:n väleihin? Minkälaiselta nyt vaikuttaa Kiinasta EU-alueellekin johtavan Silkkitien tulevaisuus? Ja miksi Kiinalle Suomen ja Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon voi olla huono uutinen? Näistä asioista puhuu Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen. Ja siitä, minkälaiselta nyt juuri vaikuttavat taloudelliset suhteet Kiinan ja EU:n välillä kertoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Metsien käsittelyyn ja käyttöön on suunnitteilla paljon sääntelyä EU:ta. Ajankohtaisia metsiin vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi EU:n biodiversiteettiä eli luonnon monomuotoisuutta parantava strategia ja osin vielä kesken olevat EU:n taksonomian säädökset, joilla EU määrittelee, mitkä metsiin liittyvät sijoituskohteet ovat hyviä ilmaston ja ympäristön kannalta. Parhaillaan EU:ssa on tekeillä esimerkiksi suunnitelmia siitä, että 30 prosenttia EU:n pinta-alasta pitää suojella, osa metsistä tulee ennallistaa asentoon, jossa ne ovat olleet esiteolliseen aikaan ja että hakkutähteiden käyttöä energiapuuksi olisi syytä vähentää. Nämäkin kaikki asiat vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen ja mahdollisesti metsien arvoon. Mutta entä onko olemassa toteuttamiskelpoisia suunnitelmia siitä, miten tämä rahallinen menetys korvataan metsänomistajille, jos se aiotaan korvata? Haastateltavana on Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohje

Jos Saksan asema EU:ssa heikkenee sen energiansaannin ongelmien myötä ja jos Ranska sitten pystyy ottamaan johtavamman roolin, niin mitä siitä voisi seuraa? Mahdollisesti enemmän valtaa EU:lle ja enemmän yhteisvastuita vai jotain muutakinko? Ja mitä se voi tarkoittaa, jos maat ja EU:kin haluavat nyt, että on syytä alkaa harjoittaa aiempaa voimakkaampaa teollisuuspolitiikkaa? Ottaako politiikka ehkä markkinoista aiempaa voimakkaamman niskalenkin vai tarkoittaako se kuitenkin käytännössä ihan muuta? Ja jos Suomi liittyy Natoon, voiko siitä seurata, että Suomella on varaa harjoittaa vähemmän nöyrää politiikkaa EU:ssa, kun EU:n merkitys Suomen turvallisuuden takaajana ei ole niin merkittävä kuin jos me emme kuulu Natoon? Mm. näistä asioista haastateltavana on Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Meille on tullut Ukrainan sodan vuoksi pakolaisia Ukrainasta ja sodan vuoksi myös Venäjältä tuotavan energian kaupan periaatteet ovat muuttuneet. Mutta minkälaisia ovat olleet muut Ukrainan sodan vaikutukset EU:hun? Miten se on vaikuttanut Saksan aseman kehittyminen EU:ssa, kun Saksa on suhtautunut epäröiden Venäjään kohdistuviin energian ostoon liittyviin pakotteisiin ja sen suhtautumisesta Ukrainan tukemiseen on osin ollut vaikeaa saada selvää? Miltä vaikuttaa nyt Ranskan asema EU:ssa? Ja miten Ukrainan sota todennäköisesti tulee vaikuttamaan EU:n poliittiseen tilanteeseen jatkossa? Haastateltavana on RKP:n ja europarlamentin Renew Europe-ryhmän europarlamentaarikko Nils Torvalds ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten europarlamentissa ja EU:ssa ylipäänsä on suhtauduttu Ukrainan sotaan? Minkälaisia ovat EU:n mahdollisuus toimia Venäjän kanssa jatkossa? Miten EU ja tavalliset EU-kansalaiset voisivat tukea Venäjän rauhantahtoisia tahoja? Haastateltavana on vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Unkarin jälleen vaaleissa uudelleen valittu pääministeri Viktor Orbán on kritisoinut julkisesti jatkuvasti monin tavoin EU:ta. Mutta vaikka unkarilaiset kannattivat nyt vaaleissa Orbánia todella vahvasti, niin EU:n kannatus on Unkarissa paljon isompaa kuin EU-maissa keskimäärin. Mutta miten heikosti Unkarin oppositio saa näkökulmansa nykyään esiin julkisuudessa? Miltä ylipäänsä vaikuttaa Unkarin demokratian tilanne? Ja miltä näyttää nyt Unkarin tilanne EU:ssa Ukrainan sodan aikana, kun Orbán kuitenkin haluaa ostaa energiaa Venäjältä ja muutenkin pitää Venäjään yllä lämpimiä suhteita? Näistä asioista puhuu yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ukrainan sota vaikuttaa monin tavoin ja isosti Saksaan ja Saksan harjoittamaan politiikkaan. Ja kun Saksassa asiat isosti muuttuvat, niin se heijastuu muuallekin EU-alueelle. Mutta miten kiusallinen tilanne EU:ssa se on Saksalle, että se samaan aikaan ostaa energiaa Venäjältä, kun muissa EU-maissa jo on saatu paljon isoja pakotteita voimaan? Onko Saksassa itseruoskinta tähänastisesta liiasta luottamuksesta Venäjään jo alkanut? Entä mikä merkitys sillä on Suomelle ja EU:lle, kun Saksa lisää rajusti puolustusmenojaan? Haastateltavana on poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmaa voi kommentoida twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Väestötieteilijä Mikko Myrskylä puhuu siitä, mikä on ollut tai tulee todennäköisesti olemaan eri EU-maiden väestönkasvun kehitys ja ennuste ja mikä näitä kehityskulkuja selittää. Ja voiko jollain perusteella sanoa, että joku väestön määrän tai väestön kasvun taso on hyvä? Ja jos on, niin millä kaikilla perusteilla? Ja entä miksi väestön määrä maailmassa vielä joitain vuosikymmeniä kasvaa, vaikka alle 15-vuotiaiden määrä maailmassa ei todennäköisesti tule lähivuosikymmeninä lisääntymään? Haastateltava Mikko Myrskylä on Helsingin yliopiston yhteiskuntadatatieteen professori ja saksalaisen Max Planck -instituutin johtaja. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä konkreettista hyötyä Suomelle on turvallisuuden kannalta EU:sta? Ja onko EU:n tuki tosipaikan tullen todennäköisesti luotettavaa? Miten iso asia on nyt EU:n kannalta se, että se, että Saksa alkaa lisätä määrärahojaan puolustukseen? Mihin tuotteisiin nyt kannatta satsata ja miksi? Ja miltä vaikuttaa meidän turvallisuutemme kannalta tilanne Venäjällä? Näistä asioista puhuu Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten energian hinnan nousu voi vaikuttaa EU:n talouteen ja mitkä tahot siitä kärsivät eniten? Minkälaista inflaatiota mahdollisesti on luvassa ja minkälaista Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa on ehkä odotettavissa? Entä kuinka tehokkaita ovat olleet Venäjän pakotteet ja mitä pakotteita vielä voisi lisätä? Haastateltavana on Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon varmistaakseen turvallisuuttaan. Ja suurin osa Nato-maista on EU-maita. Onko se järkevä ajatus, että jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, sen kannattaa hakea sitä yhdessä Ruotsin kanssa? Ja onko oletettavaa, että ne saisivat jäsenyyden pikaisestikin? Tavalliset asevelvolliset varusmiehet eivät Naton operaatioon kotimaidensa ulkopuolelle joutuisi, mutta miten sitovia ja minkälaisia Naton turvatakuut ovat paperilla ja miten sitovia ne tuntuvat olevan käytännössä? Ja miten sitovasti on puhuttu siitä, ettei Nato koskaan laajene itään? Näistä asioista keskustelee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Brysselin koneessa keskiviikkona klo 10.00. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kuinka nopeasti Kreikan velkaisuus on kutistumassa ja missä tilassa sen talous muuten on? Ja miten vakaa on nyt Kreikan poliittinen tilanne? Ja miten Kreikan historia näkyy sen nykyisessä suhtautumisessa EU:hun? Haastateltavana on Suomen Kreikan suurlähettiläs Jari Gustafsson ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko jo vielä mitään toivoa Lähi-idän tilanteen rauhoittumisesta. Ja jos on, niin milloin voidaan olettaa, että siellä päästään kunnolla aloittamaan jälleenrakennustyöt? Miten EU:n kannattaa nyt tukea Lähi-idän maita ja kansalaisia? Ja miten paljon suhteessamme Lähi-itään on vielä kyse romanttisesta orientalismista? Haastateltavana on Tampereen yliopiston dosentti Pertti Multanen, joka on myös vieraileva tutkija Helsingin yliopistossa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten inflaatiotilanne kehittyy EU:ssa ja miten vaikeaa inflaatiota on pysäyttää? Hyödyttääkö EU Suomea taloudellisesti selkeästi vähemmän kuin on se toisinaan kuultu 18 miljardia vuodessa? Ja onko nykyinen systeemi, jossa EU:n jäsenmaksut määräytyvät maan bruttokansantuotteen mukaan hyvä, vai olisiko järjestelmä, jossa EU-jäsenmaksut määräytyisivät jäsenmaan kansalaisten ostovoiman mukaan järkevämpi ja reilumpi? Haastateltavana on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä konkreettisia hybridiuhkia nyt mahdollisesti kohdistuu EU-alueelle? Mitä peliä millä ja millä logiikalla Venäjä pelaa nyt Valko-Venäjällä? Miten Kiina ja Venäjä yhdessä todennäköisesti tulevat toimimaan ja miten se saattaa vaikuttaa EU:hun ja länsimaihin ylipäänsä? Mitä nykyisestä globaalista tilanteesta voi ajatella, jos sitä peilaa siihen, miten kiinalaisen sotataidon mestarin Sunzin sanotaan kirjassa sodankäynnin taito erityyppisten sotien lainalaisuuksia käsitelleen. Ja mikä asia hybridiuhkien suhteen on EU:n suurin voima ja mikä sen suurin heikkous? Haastateltavana on Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen ja toimittajana Maija ja Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Puolan talous kasvaa niin kovaa vauhtia, että on jopa arvioitu niinkin, että on mahdollista, että jo kauden vuodesta 2027 eteenpäin EU-budjettineuvottelujen aikaan Puolan bruttokansantuote asukasta kohden ylittää EU:n keskiarvon. Silloin Puolasta, joka on saanut tähän asti paljon rahaa EU:lta, tulisi EU:n nettomaksaja. Mutta haluaisiko Puola ehkä silloin liittyä euroon? Ja vaikka EU on Puolalle taloudellisesti tärkeä kumppani, niin pidetäänkö Puolassa EU:ta vasemmistolaisten ja vihreiden klubina? Ja mitä Puolassa ajatellaan siitä, kun EU kovistelee Puolaa oikeusvaltioasioista? Ja miltä on näyttänyt tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla? Haastateltavana on Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.