Brysselin Kone

Onko Suomessakin syytä hyväksyä se, että EU on muuttumassa erilaiseksi, kuin mihin me olemme tottuneet? Ja pettikö meidän tiedustelumme, kun EU:n koronaelvytyspaketti tuli Suomelle niinkin yllättäen? Entä miten todennäköisesti EU:n koronaelvytyspaketin tapaiset järjestelyt todennäköisesti jatkumaan tulevaisuudessakin? Ja onko EU liukumassa vääjäämättä ja monin tavoin kohti liittovaltion tapaisia rakenteita ja lisääntyviä yhteisvastuita? Haastateltavana on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

EU maista viedään EU:n ulkopuolisiin maihin paljon aseita, mutta miksi EU:ssa halutaan juuri nyt tukea puolustusteollisuutta ja miten? Ja miten omavarainen EU vois olla puolustusteknologian suhteen? Ja miksi myös avaruusasiat ovat muodostuneet EU:lle samoin kuin monille maailman maille tällä hetkellä niin tärkeiksi? Haastateltavana on Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, joka on työskennellyt erilaisissa tehtävissä Euroopan komissiossa jo 90-luvulta lähtien. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Nykytiedon valossa pahoja ongelmia ilmastonmuutoksen vuoksi on tulossa EU-alueellekin, mutta odotettavissa ei ole suoranaista maailmanloppua. Nimenomaan EU on ollut ja on edelleen hyvin aktiivinen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja globaalisti tahtotila ilmastonmuutoksen torjuntaan on noussut ilahduttavasti Mutta mitä on tällä hetkellä järkevintä tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Haastateltavana on maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi ja minkälaiset konfliktit maailmalla ovat lisääntyneet ja miten ne vaikuttavat EU:hun? Onko EU:ssakin nyt meneillään samoja kehityskulkuja, jotka maailmalla aiheuttavat konflikteja, ja miksi EU:ssa todennäköisesti kuitenkaan ei ajauduta niin pahoihin tilanteisiin kuin usein muualla? Ja mikä on koronan vaikutus konflikteihin? Ohjelmassa haastateltavana on tutkijatohtori Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi vauras Chile, jota voi sanoa Latinalaisen Amerikan Suomeksi tai Pohjoismaiksi, ei vielä ole kehittynyt tulonjaoltaan tasaisemmaksi? Miksi siellä oli pari vuotta sitten isoja mielenosituksia ja miksi mielenosoitukset yhä jatkuvat? Onko politiikka siellä siirtymässä vasemmalle? Näistä asioista keskustellaan Brysselin koneessa, kun vietetään Yle Radio Yhden Latinalaisen Amerikan heinäkuuta. Maija Elonheimon haastateltavana on Eija Rotinen, joka on Suomen suurlähettiläs Chilessä Santiagossa. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone, ja se on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Kun Latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät eurooppalaisten kuningasvaltojen alta 1800-luvulla ja muodostuivat tasavalloiksi, niin tasavaltoja ei maailmassa paljoa ollut. Mutta miksi ne tasavallat sitten kuitenkin olivat Latinalaisessa Amerikassa aika pitkään eräänlaisia näennäistasavaltoja, joissa käytännössä vanhaa perua oleva eliitti on pitänyt valtaa? Ja mihin perustuu se, että Latinalaisen Amerikan maissa maiden sisäinen solidaarisuus köyhempiä väestöryhmiä kohtaan usein on ollut heikkoa? Ja miten vahva toimija Yhdysvallat on ollut Latinalaisen Amerikan politiikassa? Ohjelmassa haastateltavana on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Myös Brysselin koneessa keskustellaan Latinalaisesta Amerikasta nyt kun vietetään Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta. Ja silloin puhutaan mm siitä, miten suhteellisen pieni eurooppalaisten joukko onnistui valtaamaan Latinalaisen Amerikan? Mikä oli Euroopassa se poliittinen tilanne, jossa Latinalainen Amerikka löydettiin ja sen valloitus aloitettiin? Miten raakaa oli asteekkikulttuuri verrattuna Latinalaisen Amerikan valloituksen aikojen eurooppalaiseen kulttuuriin? Ja mksi Latinalaiseen Amerikkaan tuulleet siirtolaiset eivät itse halunneet viljellä siellä maata? Haastateltavana on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti ja tietokirjailija Pekka Valtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitkä ovat maailmassa eri valtioiden tavoitteet, kun ne käyttävät kauppapolitiikka tai yritystoimintaa välineenä omien poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen ja mikä on EU:n asema tässä kamppailussa? Ja miten paljon EU:n pitää muuttaa omaa liberaalia kauppapolitiikkaansa, jos koko maailmankauppa on muuttamassa toimintatapaansa? Ja jos joku osapuoli ei pysty säilyttämään asemaansa kaupan ja yritystoiminnan avulla, miten iso riski on, että se haluaa säilyttää asemansa ja turvata etunsa perinteisin sotilaallisin keinoin? Haastateltavana on ohjelmajohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskutella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Irlannissa on menossa ympäristöystävällisen politiikan aika sekä EU:n politiikan että Irlannin oman politiikan vuoksi, ja resursseja on varattu ympäristöasioiden kuntoon saamiseen. Mutta minkälaista ympäristöosaamista suomalaiset yritykset ovat nyt myymässä Irlantiin? Ja miten Irlannin talouteen on vaikuttanut EU:ssa ärtymystä herättänyt Irlannin matala yhteisöveron taso? Ja miksi Irlannissa maanviljelijät eivät halua istuttaa metsää, vaikka syytä olisi? Haastateltavana on Suomen Irlannin suurlähettiläs Raili Lahnalampi ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko EU väistämättä kulkemassa kohti sellaista syvenevää integraatiota, ja järjestelmää, jossa EU:n valta lisääntyy ja EU:ssa päätöksiin ei enää vaadita yhtä usein kaikkien maiden yksimielistä hyväksyntää kuin aiemmin? Ja kun Saksan ja Ranskan sana painaa paljon EU:ssa, niin miten paljon tämänlaisen kehityksen vauhtiin ja suuntaan vaikuttavat ensi syyskuun Saksan liitopäivävaalien tulokset ja se, kenestä tulee Saksan seuraava liittokansleri? Ja miten vaikuttaa se, kenestä tulee ensi kevään vaaleissa Ranskan uusi presidentti? Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Olisiko EU:n syytä tukea enemmän metsätaloutta jäsenmaissaan, sen sijaan että se keskittyy niin vahvasti säätelemään niiden metsien ympäristöasioita? Ja olisiko sen syytä hidastaa vauhtia metsiä koskevien säädösten uudistamisessa? Entä pyrkiikö EU säätelemään liian yksityiskohtaisesti sitä, miten jäsenmaissa metsiä hoidetaan? Ja mitä EU:n metsäpolitiikka merkitsee Suomen metsille? Haastateltavana on luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone

EU tekee parhaillaan uutta kauppastrategiaansa ja pohtii kauppapolitiikkaansa. Tarkoitus on, että uuden kauppastrategian avulla myös vaikutetaan esimerkiksi ilmastonsuojeluun ja työoloihin eri maissa. Mutta käyttääkö EU samalla näitä asioista omien markkinoidensa suojaamiseen? Ja onko EU:lla parhaillaan viimeiset hetket vaatia muuta maailmaa noudattamaan sen omia arvoja kauppapoliittisissa sopimuksissa, ennen kuin EU:n asema maailmassa tulee heikkenemään? Ja onko silloin edessä eri tahojen arvojen taistelu kauppapolitiikan osana? Ja miten USA käyttää dollarin asemaa politiikan teon välineenä, kun se herättää EU:ssa ärtymystä? Haastateltavana on vanhempi tutkija Saila Turtiainen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi me tiedämme niin vähän siitä, miten itäisen EU:n maat ovat suhtautuneet EU:n itälaajenemiseen? Ja mitä itä on yleensä merkinnyt läntiselle Euroopalle? Kuinka paljon on ajateltu itää ylipäänsä jollain lailla toisenlaisen alueena? Ja jos, niin miksi? Ja kun esimerkiksi Unkari ja Viro ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin itälaajenemisen jälkeen, mutta miten muut eri itäisen EU:n maat ovat kehittyneet? Haastateltavana on valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälainen on demokratian tila EU:ssa ja miten viime aikojen kriisit ovat siihen vaikuttaneet. Miksi jäsenmaat on velvoitetut huomioimaan EU:n kokonaisedun omissa kannanotoissaan? Mitä eroa on käytännössä perustuslakivaliokunnan ja perustuslakituomioistuimen toiminnalla ja miten iso ongelma niissä on sen asian valvominen, ettei päivän politiikka vaikuta siihen, miten niissä perustuslakia tulkitaan? Ja millä perusteella on oikein, että jäsenmaat tulkitsevat EU-oikeutta esim. omissa perustuslakituomioistuimissan tai omassa perustuslakivaliokunnassaan. Haastateltavana on Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU vaikuttaa monin tavoin siihen, miten ympäristöasioita Suomessa hoidetaan. Mutta miten hidasta on se, kun valkoposkihanhitilannetta yritetään ratkoa Suomessa ja EU:lla on säädöksensä asiaan liittyen? Ja miten tehokkaasti EU:n kaivosjätedirektiivi auttaa rajaamaan kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristövahinkoja? Ja minkälaisia ympäristöä suojelevia vaikutuksia on suunnitteilla niiden rahojen käyttöön, joita Suomeenkin on mahdollisesti tulossa EU:n elvytyspaketista? Haastateltavana on ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja toimittajana on Maija Elonheimo. Haastattelu on tehty 23.4. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten huolissaan kannattaa olla EU-maiden tämänhetkisestä velkaantumisesta? Milloin velkaantuminen kannattaa lopettaa? Kannattaisiko valtion velkoja antaa anteeksi? Ja jos kannattaa, niin millä tavoin? Ja mihin asioihin suunnattu ja miten tehty elvytys olisi nyt kaikkein hyödyllisintä talouden kehityksen suhteen? Tukia innovointiin yrityksille, vai jotain muuta? Haastateltavana on STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kun Britannian talous syöksyi G7-maista eniten alas viime vuonna, niin tänä vuonna on ennustettu, että sen talous nousee G7-maista nopeimmin. Mutta mistä tämä saattaa johtua? Ja kun me emme vielä voi tietää tarkasti, miten brexit vaikutti Britannian talouteen, niin voimmeko ennustaa sitäkään mikä brexitin taloudellinen vaikutus pitkällä tähtäimellä jatkossa on? Ja kuinka on mahdollista, että Britannia on jo tehnyt lähes samat kauppasopimukset kuin EU:kin, EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja toimeliaana on tekemässä niitä lisää, vaikka ennustettiin, että näiden neuvottelujen polku tulee olemaan hyvin pitkä ja kivinen. Ja miten todennäköistä on, että Skotlanti saattaa erota Britanniasta ja liittyä EU:hun? Haastateltavana on Suomen Lontoon suurlähettiläs Markku Keinänen ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Tanska menestyy taloudellisesti niin hyvin? Ja miten sen maatalous voi olla niin kannattavaa? Ja entä minkälaista turvapaikkapolitiikkaaTanska on ajamassa? Ja miksi Tanskassa ollaan niin todella isosti kiinnostuneita USA:n politiikasta? Ja minkälaista politiikka se haluaa EU:n harjoittavan? Haastateltavana on Suomen Tanskan suurlähettiläs Vesa Vasara ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko elvyttäminen EU:n koronaelvytyspaketin avulla tehokasta? Miten paljon tässä EU:n koronaelvytyspaketissa oli kyse Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta? Ja miten todennäköistä on, että nykyisen elvytyspaketin jälkeen tullaan ehdottamaan uusia paketteja? Entä miten tämän elvytyspaketin suhteen Suomessa kannattaisi toimia? Ja miten elvytyspaketin yhteydessä kannattaa suhtautua turvallisuuspoliittisiin näkökulmiin? Ja onko nyt aivan liian aikaista sanoa, oliko brexit Britannialle taloudellisesti hyvä vai huono ratkaisu? Haastateltavana on työelämäprofessori Pentti Pikkarainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kriisin hetkiä usein käytetään hyväksi siten, että kriisin varjolla saadaan läpi asioita, joiden läpimeno muuten ei välttämättä onnistuisi. Miten tämä ilmiö nyt näkyy EU:ssa? Ja kuinka pandemioiden aikana yhteiskuntien ilmapiiri on yleensä muuttunut? Mitä kehitysvaihetta elämme nyt ja mihin suuntaan saatamme olla menossa? Entä mihin suuntaan poliittisten puolueiden kannatus todennäköisimmin kehittyy korona-ajan pitkittyessä? Ja mistä asioista kulloinenkin kehitys voi johtua? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.