Brysselin Kone

Miten entinen suuri siirtomaavalta Portugali on sopeutunut nykyiseen rooliinsa EU-jäsenenä? Ja miksi sisäpolitiikka Espanjassa ja Portugalissa on niin erilaista, vaikka nämä maat ovat muuten niinkin samantapaisia? Ja onko Portugalin suhteella entiseen siirtomaavaltaansa Brasiliaan lopulta mitään merkitystä, kun EU:n ja Brasilian suhteita mietitään? Haastateltavana on Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Noin 50-60 prosenttia Suomen kunnissa päätettävistä asioista tulee jollain tavalla EU:sta. Mutta minkälaisia asioita Suomen Kuntaliitto loppujen lopuksi ajaa lobatessaan omia näkökulmiaan EU:lle Brysselissä? Ja miksi kunnat haluavat olla mukana vaikuttamassa EU:n päätöksiin, kun valtiot jo tuovat EU:hun valtioiden näkökulmaa? Ainakin Kuntaliitto on huolissaan siitä, määräytyykö niille mahdollisesti uusia velvoitteita EU-säädösten kautta ja jos määräytyy, mistä saadaan rahaa niiden velvoitteiden hoitamiseen. Mutta mitä isoja kuntien talouteen mahdollisesti vaikuttavia hankkeita EU:ssa on nyt juuri kehitteillä? Haastateltavana on Suomen Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ulla Karvo, ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n vaikutus näkyy kunnissa? Kun tasa-arvo on yksi EU:n arvioista, niin huomaako sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen mitenkään kuntien päätöksenteossa? Mikä vaikutus EU:n hankintadirektiivillä on ja voi olla naisten asemaan, kun kyseinen direktiivi vaikuttaa kuntien hankintojen ja kilpailutusten pelisääntöihin? Ja voidaanko naisten tasa-arvo ottaa huomioon silloin, kun mietitään minkälaisiin projekteihin EU:n rakennerahoja ja elvytyspaketin jaetaan? Ohjelmassa keskustelemassa ovat valtiovarainministerin EU-asioista vastaava erityisavustaja Riikka Pakarinen Keskustasta, kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo Perussuomalaisista, Puoluejohdon erityisavustaja Elisa Tarkiainen Kokoomuksesta ja SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen. Mukana keskustelussa kommentoimassa ja esittämässä kysymyksiä on myös Eurooppanaiset ry:n jäseniä. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella myös twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Onko se järkevää EU-politiikan avoimuuden kannalta Suomessa, että EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnaan kokoukset ovat suljettuja, eivätkä ulkopuoliset pääse niitä seuraamaan. Myöskään niiden kokouksien pöytäkirjatkaan eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Ja olisiko hallituksen ollut syytä tuoda jo kesällä avoimemmin ja aktiivisemmin esiin asioista elvytyspaketista ja keskusteluttaa myös kunnoilla eduskuntaa niistä? Ja entä miksi puolueet eivät halua selittää selkeästi ja tarkkaan omia EU-kantojaan? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio RaunioTampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaista oli vastustaa EU:hun liittymistä, silloin kun asiasta keskusteltiin ja siitä äänestettiin vuonna 1994. Silloin lopulta 57% äänestäneistä kannatti liittymistä, mutta ratkaisivatko tämän äänestyksen tuloksen lopulta maanviljelijöiden äänet, median suhtautuminen vai SAK:n kanta asiaan? Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm, joka kuului itse siihen pieneen vähemmistöön sosiaalidemokraateista, joka vastusti EU:hun liittymistä. Mutta kannattiko Tapio Bergholmin mielestä nykytiedon valossa EU:hun menoa vastustaa, tai liittyä siihen, tai kannattaisiko siitä nyt erota? Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi Keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miltä Venäjän tilanne on vaikuttanut, ja miten iso merkitys on ollut Navalnyin toiminnalla. Mitä oppositiot Venäjällä haluavat? Mistä syistä Putinin suosio laskenut paitsi Venäjällä myös EU:ssa? Miten samanlaista on jo nykyään esimerkiksi helsinkiläisen hipsterin ja moskovalaisen hipsterin suhtautuminen asioihin? Ja mitä Venäjä eniten pelkää EU:ssa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi koronaelvytyspaketti on hyödyllinen EU:lle ja Suomelle? Miten koronaelvytysrahat olisi kannattanut jakaa? Miksi EU:lle olisi hyvä saada lisää omia varoja? Minkälainen voisi olla EU:n yhteinen pakolaispolitiikka? Ja miten koronarokotteiden jakaminen EU:ssa maiden välillä etenee? Haastateltavana on europarlamentaarikko Ville Niinistö ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten tiedemaailman ja sen rahoituksen rakenteet vaikuttavat siihen, missä rajoissa meillä voi tehdä EU-kriittistä tutkimusta? Minkälaista tutkimusta EU:n myöntämillä isoilla horisonttirahoilla voi tehdä ja mitä ei? Miten ongelmallinen eurobarometri on tutkimusmenetelmänä? Ja minkälaisia kysymyksiä EU:ssakin tieteen etiikassa tällä hetkellä on? Haastateltavana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi juuri Eurooppa on alun perin on saanut niin lujan taloudellisen aseman. Ja miten vahvasti protektionistinen eli omia sisämarkkinoitaan suojaava ja myös kansallisvaltioiden asemaa turvaamaan pyrkivä yhteisö oli vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili ja teräsyhteisö, josta sittemmin kehittyi EU. Ja onko EU itse asiassa juuri koskaan ollut globaalissa mittakaavassa arvojohtaja. Ohjelmassa haastateltavana on talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten isosti EU on luopunut itselleen aiemmin tärkeistä asioista hoitaakseen talouttaan tänä vuonna? Ja miltä talouspolitiikan jatko näyttää nyt kun Saksa on muuttanut talouspoliittista linjaansa ja Brexit on myös muuttanut valtakuvioita EU:ssa? Ja millä tavoin EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden toiminta eroaa hänen edeltäjänsä Mario Draghin tavasta toimia ja viestiä asioista. Ja onko tosiaan viime vuosi ollut niin jännittävä talouspoliittisesti, että olemme eläneet politiikan tutkijoiden joulua jo etuajassa. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Mitä ongelmia on siitä voi seurata, että rahallinen tuki EU maiden välillä tuntuu olevan lisääntymässä? Ja entä siitä, kun EU:n rahoituskehys eli EU:n budjetti neuvoteltiin samalla kuin EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti. Ja mitä riskejä siinä voi piillä Suomelle, kun Suomi vähän aikaa sitten hyväksyi pankkien kriisinratkaisurahaston aikaistetun käyttöönoton? Entä mikä poliittinen kuvio on sen takana, että EU haluaa lisää omia varoja käyttöönsä? Ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavana on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja entinen europarlamentaarikko Sari Essayah ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten paljon Italialla on velkaa ja paljonko velan määrä tulevaisuudessa tulee nousemaan? Millä kaikilla tavoin ja kuinka isolla summalla EU nyt tukee Italian taloutta ja miltä tilanteen kehitys näyttää tästä eteenpäin. Ja miten Italiassa suhtaudutaan EU:hun? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten koronan hoito on näyttänyt kriisivalmiutta ajatellen? Mihin suuntiin kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden hoitaminen EU:ssa todennäköisimmin ovat kehittymässä? Mitkä ovat ne ja asiat, joihin huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota ja mihin nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota? Haastateltavana on EU:n ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikan tutkija Niklas Nováky Wilfried Martens Centre for European Studies ajatuspajasta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä jihadistit EU-alueelta loppujen lopuksi haluavat? Miksi heidän tekemänsä terrori-iskut iskut kohdistuvat juuri sinne mihin ne kohdistuvat? Ja miltä tulevaisuus näiden terrori-iskujen suhteen vaikuttaa? Haastateltavana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Miksi Ranskan EU politiikka on ollut niin vakaata? Ja niin minkälaiset ovat Ranskan ja Saksan suhteet? On sanottu, että yksi tärkeä syy EU:n olemassaoloon on ollut estää Ranskaa ja Saksaa sotimasta keskenään. Nykyään ne kuitenkin yhdessä käyttävät isoa valtaa EU:ssa. Miksi Ranska ei halunnut aikoinaan ottaa Britanniaa EU:n jäseneksi ja miten rennosti se nyt suhtautuu Britannian EU-eroon? Ja minkälainen on nyt Ranskan sisäpoliittinen tilanne ja kuinka poliittiseen keskusteluun on vaikuttanut se, että puolueiden johtajat ovat niin isossa roolissa puolueissaan ja iso osa poliittista keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi keltaliivit vaikuttavat poliittisesti paljon perinteisten puolueiden ulkopuolella? Haastateltavana on poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone.

Mitkä ovat nykyiset ja todennäköisesti tulevaisuudessa isoimmat ongelmat brexitin neuvottelujen suhteen Britanniassa ja EU:ssa. Ja onko EU:n elvytysvälineen ja sen soveltamisen suhteen olemassa oikeudellisia ongelmia ja minkälainen on oikeusvaltioperiaatteen soveltamisen tilanne EU:ssa nyt. Haastateltavana on eurooppaoikeuden professori Jukka Snell Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Mikä vaikutus EU:lla on jäsenmaiden ja maaseutuihin. Ja miten kauan meni, ennekuin alettiin ottaa huomioon, että EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa myös EU:n maaseutuun. Ja kun maatalouspolitiikalla on haluttu saada aikaan yhä isompia maatiloja, niin miten se sopii yhteen sen kanssa, että osin EU:ssa tarkoitus on myös saada aikaan elävää maaseutua? Ja miten esim. nykyinen eläinten oikeuksia painottava ajattelu tulee muuttamaan maatalouspolitiikkaa ja myös maaseutua ja miten pitkä aika näihin isoihin politiikan painopistemuutoksiin yleensä menee? Haastateltavana on politiikan tutkija tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Minkälaiset ovat nyt EU:n ja Venäjän suhteet, ja miten paljon näihin suhteisiin heijastuu vielä Neuvostoliiton hajoamisen ajat 90-luvulla? Mikä merkitys on valtionjohtajien henkilökohtaisilla maiden väliseen politiikkaan? Ja voidaanko sanoa, että valtioilla olisi tunteita? Ja jos on, niin miten ne vaikuttavat maiden ulkopolitiikkoihin? Mitä maita Venäjä pitää EU:ssa ja muualla ystävinään ja mitä ei? Ja miten se tilanne on kehittynyt? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Alankomaiden EU-politiikka on nyt niin tiukkaa, että hollantilaiset ja etenkin heidän pääministerinsä Mark Rutte tuntuvat olevan kaikkein kriittisimpiä EU:n elpymisrahaston ja jäsenmaiden keskinäisten maksatusten suhteen. Miksi Alankomaiden rooli ja käyttäytyminen EU:ssa on selvästi muuttunut viime aikoina? Ja minkälainen tilanne Alankomaissa nyt on poliittisesti, nyt kun seuraavat vaalit on siellä odotettavissa vajaan puolen vuoden päästä? Haastateltavana on politiikan tutkija Pasi Saukkonen, joka on dosentti Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.