Brysselin Kone

Miksi Ruotsi ei ole ottanut käyttöönsä euroa ja miten todennäköistä on, että se vielä joskus aikoo liittyä euromaiden joukkoon? Miksi Ruotsissa keskustelu EU-asioista ei ole kovin vilkasta? Miten Suomen ja Ruotsin suhtautuminen EU:hun on eronnut ja eroaa toisistaan, ja millaista keskustelua ennen Ruotsin liittymistä EU:hun vuonna 1995 liittymisestä Ruotsissa käytiin? Haastateltavana on Mikko Majander, joka on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja joka työskentelee tutkijana ajatushautomo Magmassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi ei EU:n elvytyspaketin vaikutuksista ole tehty kunnon laskelmia, vaikka periaatteessa tekniikat niiden laskelmien tekemiseen ovat olemassa? Ei komissiossa eikä Suomessakaan? Ja jos Suomi antaa rahaa Italialle, niin miten suuri tai pieni osa siitä mahdollisesti palautuu Suomeen suoraan italialaisina ostoina ja välillisesti vaikka Saksan kautta? Ja jos kuitenkin olisi todennäköistä, että ajan myötä EU saa lisää valtaa, niin miksi kuitenkin kannattaisi vielä jarrutella ennen kuin lisätään esim. maiden välisiä tulonsiirtoja? Haastateltavana on taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén Turun yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten kauppapolitiikka on muuttumassa koronan myötä? Ja miten USA:n ja Kiinan väliset kiistat vaikuttavat EU:n talouteen? Kuinka ajatus hiilitulleista etenee ja miten iso urakka on saada digiverot EU-maiden käyttöön esim. yhdysvaltalaisilta digijäteilta kuten vaikka Googlelta ja Facebookilta. Näistä aiheista keskustelee ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millainen EU:n tilanne on nyt demokratian kannalta. Onko EU ottamassa lisää valtaa jäsenmailta ja olisiko tämä voinut tapahtua, jos Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Mitä kysymyksiä EU:n jäsenmailtaan keräämästä 750 mrd. elvytyspaketin suhteen on vielä auki? Ainakin se miten rahat käytännössä lopulta käytetään eri maissa ja mitkä tulevat olemaan paketin taloudelliset vaikutukset. Entä miltä poliittinen keskustelu elvytyspaketista on vaikuttanut. Ja miten tämä keskustelu elvytyspaketista todennäköisesti tulee jatkossa vaikuttamaan eri puolueiden kannatukseen Suomessa. Aiheesta keskustelee Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten huolestuttavaa on ollut edetä EU:n elvytyspaketin kanssa tulkiten EU:n sääntöjen uudella tavalla? Ja mikäli EU-maiden velkoja tullaan jossain vaiheessa jossain määrin antamaan anteeksi, niin miten se käytännössä ehkä tehtäisiin? Ja onko eri jäsenmailla mahdollista kansallisesti saada aikaan vielä muutoksia elvytyspakettiin tai perääntyä koko elvytyspaketista? Ja miten iso osa nyt jaettavaksi sovitusta 750 miljardin euron paketista jaetaan nyt ja miten iso osa myöhemmin, kun tiedetään tarkemmin, miten korona vaikutti jäsenmaiden talouksiin? Haastateltavana on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puhuu siitä miltä taloustilanne nyt näyttää Suomessa. EU:ssa ja globaalisti? Miksi hänen mukaansa EU:n elvytyspaketti ei taloudellisesti ole kovinkaan hyödyllinen. Ja miksi on pelättävissä, että elvytyspaketin rahat kuluvat turhuuteen ja miten elvytys EU-alueella tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä. Ja mitä ongelmia siitä seuraa yleensä taloudelle, jos veroja joudutaan korottamaan esimerkiksi valtion velkojen maksamisen takia. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Miksi EU:n elvytyspaketti tehtiin ja onko mahdollista, että jos ihmisten taloudellinen tilanne lähivuosina heikkenee paljon, niin heidän ärtymyksensä kohdistuu EU:hun ja se heikentää EU:n asemaa ja saattaa johtaa jopa EU:n hajoamiseen? Lisääntyykö integraatio EU:ssa ja onko mahdollista, että EU on saamassa jossain vaiheessa oikeuden verottaa kansalaisiaan? Miksi Saksa Ranska ja komissio tuntuvat nyt yhdessä käyttävän niin paljon valtaa EU:ssa ja miksi nyt olisi tärkeää puhua siitä mihin suuntaan EU-politiikka on kehittymässä ja mihin me haluaisimme sen kehittyvän. Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja toimittajana Maija Elonheimo. Lähetyksen teemoista voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kannattaako Suomen osallistua nyt suunniteltuun 750 miljardin koronan talousvaikutuksia lieventämään suunniteltuun EU:n elvytysvälineeseen? Mitä muita yhteisvastuita Suomella tällä hetkellä on EU:ssa? Mitä maita nyt suunnitteilla oleva koronan talousvaikutuksia korjaava elvytysväline hyödyttää ja mitä maita ei? Onko tässä elvytysvälineessä kyse vain koronan aiheuttamien talousvaikutusten korjaamisesta vai myös jostain muusta? Ja miten Suomen eurojäsenyys vaikuttaa Suomen talouteen? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Peter Nyberg ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Afrikan unionin sisällä Afrikan kaikki maat on sopineet yhteisestä Afrikan mantereen vapaakauppa-alueesta. Mutta voiko EU:n ja Afrikan välinen vapaakauppa-alue joskus toteutua ja mitä se käytännössä tarkoittaisi Ja minkälaisia asioita EU voi tukea kehitysapurahoilla? Onko EU:lla mitään tavoitetta siitä, milloin Afrikan maiden tukeminen kehitysapurahoilla ehkä loppuu? Ja miten taitava EU on estämään niiden rahojen mahdollista väärinkäyttöä? Ja mitä eroja on sillä, miten eri EU-maat suhtautuvat Afrikkaan? Haastateltavana on kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä seurauksia Afrikalle on ollut eurooppalaisten harjoittamalla afrikkalaisten orjien kaupalla ja ja mikä osuus afrikkalaisilla on ollut orjakaupan organisoimisessa? Ja mitä seurauksia Afrikalle on siitä, että se lähes kokonaan 1800-luvun lopulla jaettiin Euroopan maiden siirtomaaksi? Ja kun miksi siirtomaiden pito Afrikassa ei lopulta ollut Euroopan maille taloudellisesti kannattavaa? Keskustelemassa yleisen historian professori Holger Weiss Åbo Akademista. Toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelman teemoista voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Afrikkalaista heinäkuuta.

Miksi muutokset puoluekentässä vaikeuttavat maiden päätöksentekoa EU-asioissa? Miten todennäköisesti puolueiden kannatus kehittyy lähiaikoina? Mihin suuntaan on kehittymässä tulevaisuuden talouspolitiikka? Ja tulemmeko todennäköisesti jatkossa näkemään lisää EU-maiden välistä keskinäistä taloudellista tukea? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Italia ei halua nostaa veroja, vaikka maa on isoissa taloudellisissa vaikeuksissa? Miten Italiassa suhtaudutaan siihen, että sitä köyhemmät maat auttavat sitä EU:n tuen kautta koronan taloudellisten ongelmien selättämisessä? Ja minkälaiset näkymät ja odotukset italialaisilla nyt ovat maansa tulevaisuuden suhteen? Haastateltavana on tietokirjailija Anton Monti ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n hankalaa taloustilannetta kannattaisi hoitaa? Ja jos koronasta eniten kärsineille maille annetaan tukea, pitäisikö tuen olla ehdollista ja olisiko järkevää, että tuen anto perustuisi osin vapaaehtoisuuteen. Ja olisiko nyt syytä kasvattaa EU:n budjettia? Ja onko tässä taloustilanteessa, jota nyt yritetään korjata kysymys koronasta vai jostain muustakin? Haastateltavana on työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaisia EU-maiden yhteisiä rahallisia tukia on parhaillaan suunnitteilla koronasta taloudellisesti kärsineiden maiden auttamiseksi? Ja miten isosti ne ovat painottuneet tukiin, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Miltä vaikuttaa nyt EU:n metsäpolitiikka ja rakennepolitiikka? Ja kannattiko euroon aikoinaan liittyä? Haastateltavana on europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten koronatilanne on vaikuttanut Kiinan ja EU:n suhteisiin?  Ja mikä on nyt taloustilanne Kiinassa? Ja kun Euroopan ja Kiinan välinen kauppa on 30-40 vuodessa kasvanut yli 250-kertaiseksi, niin mikä on kyseisen kaupan tilanne nyt Ja miten Kiinassa on nykyiselle presidentille Xi Jinpingille kerääntynyt niin paljon valtaa, että sellaista vallan keskittymää ei ole nähty sitten Maon kuoleman.  Haastateltavana on Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Vaikka nyt vallitsee iso epävarmuus talouden tulevaisuuden suhteen niin mitä todennäköisiä kehitysvaihtoehtoja talouden suhteen voi olla edessä? Mitä kuuluu EU:n pankkisektorille? Ja kuka maksaa viime kädessä sen 100 000 euroon asti taatun korvauksen tallettajalle hänen siinä tapauksessa menetetyistä säästöistään, jos joku eurooppalainen pankki menee nurin? Ja miksi varallisuuksien erojen vertailu eri maiden kansalaisten välillä on niin vaikeaa? Haastateltavana on Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen johtaja, professori Vesa Puttonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tänään Brysselin koneessa puhutaan EU-politiikan paineista nykytilanteessa ja siitä minkälaiset asiat EU:ssa ovat muuttuneet kriisin myötä. Ja siitä miten jäsenmaiden väliset suhteet ovat kehittyneet? Miten koronasta rajusti kärsinyt Italia suhtautuu tässä tilanteessa EU:hun? Mitä suunnitelmia on nyt taloudellisissa vaikeuksissa olevien maiden tukemiseen? Minkälaisia kiistoja näiden suunnitelmien suhteen on odotettavissa? Ja miten neuvoston, komission ja parlamentin keskinäiset valtasuhteet ovat tämän kriisin myötä kehittyneet? Haastateltavana on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Minkälainen ja miten pitkä lama meillä on mahdollisesti edessä ja miten keskuspankkien toimet siihen liittyvät? Mikä mahtaa olla euron kohtalo? Kannattaako eurovaltioiden tukea toisiaan? Ja miten keskeistä on nyt pitää huolta ruokaomavaraisuudesta. Haastateltavana on GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mikä on korona-tilanne Unkarissa. Miksi unkarilaiset antavat pääministeri Viktor Orbánin käyttää nyt paljon isompaa valtaa, kuin muiden EU-maiden kansalaiset sallivat päämiehilleen? Miten pontevasti EU:ssa eri toimijat ovat yrittäneet vaikuttaa Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen? Ja miten paljon Unkarin historiasta voi etsiä selityksiä sille, miten unkarilaiset suhtautuvat pääministeri Orbánin tai EU:hun tai miksi Unkari ja Puola ovat usein niin samanmielisiä EU-asioissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Valtio-opin laitokselta Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten valtiot ja ihmiset ovat suhtautuneet erilaisiin isoihin vaarallisiin epidemioihin ja miten korona-epidemia todennäköisesti tulleet vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin EU:n alueella? Miksi isot vaaralliset tartuntataudit yleensä nostavat sen hetkisten johtajien suosiota ja minkälaiset poliittiset aatteet lisäävät suosiotaan niiden aikana? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja toimittajana on Maija Elonheimo