Roman Schatzin Maamme-kirja

Suomessa ortodoksisella kirkolla on noin 60 000 jäsentä. Kuinka perinteitä ja mystiikkaa korostava usko tulee toimeen nopeasti muuttuvassa ajassamme? Mikä on Suomen ortodoksien kirkon sanoma tänä päivänä? Millainen on ortodoksin jumalakuva? Roman Schatzin vieraina ovat uskonnonopettaja Mirja Siidorov-Qvintus ja tutkija Helena Kupari.

Jutta Zilliacus on Suomen kulttuurisen ja poliittisen elämän arvostettu veteraani. Virolaiseen emigranttiperheeseen Helsingissä vuonna 1925 syntynyt Jutta oli teini-ikäinen kokiessaan talvisodan pommitusten kauhut. Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen hän päätyi avioliiton kautta suomenruotsalaiseen kulttuurisukuun ja ryhtyi tekemään toimittajan töitä, 1960-luvulla myös Yleisradiossa. Myöhemmin politiikka vei Zilliacuksen mukaansa kolmeksi vuosikymmeneksi. Kansanedustajana hän vaikutti vuoteen 1987 saakka. Etenkin viime vuosikymmeninä Zilliacus on pyrkinyt pitämään yllä elävää suhdetta Viroon ja virolaisuuteen.

Koronakriisi jättää syviä jälkiä kaikkialle, myös psyykkeemme. Vanhukset kärsivät yksinäisyydestä, nuorilta jäi ainakin vuoden keikat, festarit ja bileet väliin, ja lähes kaikki muut kamppailevat romahtavien bisnestensä kanssa. Koronauutiset alkavat jo tökkiä, ja pandemiaähky leviää. Kuinka kauan me jaksamme tätä? Onko meillä riittävästi sisua, kestokykyä ja resilienssiä? Ja mistä niitä saa, kun niitä tarvitsee? Suomalaisten koronakestävyydestä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa ja Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann.

Roman Schatzin Maamme-illassa kuullaan, miten suomalaiset valmistautuvat tulevaan poikkeuskesään. Vieraana ovat kuuntelijat, joiden seurassa puhutaan mm. kesäkanoista, tandempyöräilystä ja sukkien kutomisesta. Tapaamme myös kolme yllätysvierasta: lavarunoilija Elsa Töllin, kuva- ja sanataiteilija Pekka Vuoren sekä Suomen johtavan ukulelistin Jarmo Julkusen.

Vielä 50 vuotta sitten oli yleisesti tiedossa, että suomalaisilla on huono kielitaito. Suomalaisen kielitaidon esimerkkinä pidettiin tankeroenglantia sönkkävää ministeriä. Nykyään kansan enemmistö osaa jo jonkin verran jotain vierasta kieltä. Mutta millainen on suomalaisten todellinen kielitaito tänä päivänä? Onko meillä riittävä kielten osaaminen talouden ja muun kansainvälisen toiminnan tarpeisiin? Kuinka monta kieltä suomalaisen tulisi osata? Ja millainen on kielten opetuksen taso ja määrä? Tarvitaanko kielitaitoa tulevaisuudessa vai hoitaako tekoäly kaikki kielitarpeet? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna ja Helsingin yliopiston kielikeskuksen dosentti Roy Siddall.

Arvioiden mukaan noin puoli prosenttia maailman aikuisväestöstä on transsukupuolisia. Tarkka lukua tuskin voi saada, koska asiaan suhtaudutaan eri kulttuureissa hyvin eri tavoin. Miltä tuntuu elää väärän sukupuolen kehossa, ja miltä tuntuu, kun asia korjataan? Transsukupuolisuudesta, sukupuolen korjaamisesta ja sukupuolen kohtaamisesta keskustellaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa.Vieraina ovat transtaustainen Kaarin Keski-Korhonen ja Suomen akatemian tutkijatohtori Julian Honkasalo.

Kansainvälinen kansalaisjärjestö Transparency International julkaisee vuosittain korruptioindeksin. Suomi on siinä tällä hetkellä sijalla 3, Uuden Seelannin ja Tanskan jälkeen. Ollaanko täällä oikeasti niin rehtejä ja rehellisiä? Vai harrastetaanko meilläkin lahjontaa, nepotismia, vaikutusvallan väärinkäyttöä, kartelleja ja hyvä veli- tai hyvä sisko-järjestelmää? Onko Suomi oikeasti puhtaan maineensa veroinen, vai onko kyse harhasta? Onko korruptio meillä kenties niin syvällä rakenteissa, ettemme sitä enää huomaakaan? Roman Schatzin vieraina ovat Transparency International Finlandin puheenjohtaja Salla Nazarenko ja oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki.

Korona toi meille etätyöt, etäopiskelut, etäruoat, etäkokoukset ja etäjuhlat. Moni meistä ei ole käynyt työpaikalla aikoihin. Osa on tottunut siihen mutta toiset kaipaavat jo kovasti työkavereiden seuraan. Samaan aikaan työnantajat laskeskelevat, kuinka paljon halvemmaksi etätyö tulee, kun ei tarvitse ylläpitää kalliita toimistorakennuksia. Miten viruspandemia vaikuttaa suomalaiseen asumiseen ja tryöntekoon? Muutetaanko keskustojen tyhjiksi jäävät toimistotilat pian asunnoiksi? Palaammeko enää koskaan entisenlaiseen työelämään? Roman Schatzin vieraina ovat kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

Unkari saa Euroopan Unionilta paljon rahaa, mutta ei suostu sitoutumaan EU:n arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orban hallitsevat Unkaria parlamentin enemmistöllä. Media on enimmäkseen hallituksen käsissä. Oppositio on hajanainen ja sen toimintaa vaikeutetaan järjestelmällisesti. Mitä Unkarissa on tapahtunut ja tapahtumassa? Mihin Viktor Orbanin valta perustuu? Miksi sosialismin kokenut kansakunta alistuu uudestaan autoritaariselle hallinnolle? Roman Schatzin vieraina ovat Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkija Katalin Miklóssy ja dosentti Heino Nyyssönen.

Tekoäly pystyy säveltämään musiikkia Bachin tai Benny Goodmanin tyyliin, voittamaan suurmestarin shakissa, tunnistamaan kasvoja, vihapuhetta ja ihmisen seksuaalisia mieltymyksiä, ostoskäyttäytymistä ja rasvaprosentteja. Nykymaailma ei toimisi ilman koneälyä ja ilman algoritmeja, ja koko ajan delegoimme yhä enemmän ja yhä tärkeimpiä asioita ajatteleville koneille. Mutta milloin kannattaa laittaa omat aivot narikkaan ja luottaa koneälyyn? Mitä kaikkea tekoäly tekee jo puolestamme aivan huomaamattamme? Missä kulkee raja uuden teknologian hyötyjen ja vaarojen välillä? Roman Schatzin vieraina ovat tekoälyhallinnan alan yrittäjä Meeri Haataja ja kognitiotieteen dosentti Michael Laakasuo.

Metsä on suomalaisille aina ollut tärkeä. Niin tärkeä, että sitä kutsutaan usein vihreäksi kullaksi. Mutta vihreän kultakaivoksen omistussuhteet ovat muuttumassa. Yhä useampi kaupungissa asuva suomalainen saa metsää perinnöksi eikä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Viime aikoina yhtiöt ja rahastot ovat innokkaasti ostaneet metsiä sijoituskohteiksi. Miten uudet omistussuhteet vaikuttavat suomalaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon? Roman Schatzin vieraina ovat vanhempi tutkija Heimo Karppinen ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Viime elokuussa satojen mielenosoittajien kirjava joukko yritti väkisin päästä Berliinin eduskuntataloon. Vain muutama poliisi oli vartioimassa rakennusta, mutta silti valtausyritys epäonnistui eikä kukaan loukkaantunut. Tämän vuoden tammikuussa suuri joukko mielenosoittajia valtasi Washingtonin kongressitalon. Viisi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui. EU:ssa on jo kauan moitittu Unkarin ja Puolan hallituksia, jotka ovat pyrkineet betonoimaan vallan nykyisille valtapuolueille. Onko länsimainen demokratia vaarassa? Miksi kaikki eivät enää kunnioita demokratian instituutioita ja symboleja? Onko parlamentarismi uudistuksen tarpeessa? Vieraina ovat politiikan tutkija Emilia Palonen ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Listen to the scientists - Kuunnelkaa tiedemaailmaa! Näin sanoi Greta Thunberg. Mutta eivät kaikki kuuntele tiedettä, ja tiedettä on joskus hyvin vaikeaa ymmärtää. Elämme aikaa, jolloin monet halauavat kyseenalaistaa tutkitun tiedon uskottavuutta ja tiedemaailman arvovaltaa. Monin uskoo mieluummin salaliittoteorioita kuin akateemista tutkimusta. Miten tiede saadaan kansan kuunneltavaksi? Millaisen maailmakuvan tiede luo ja kuinka se välitetään ihmisille? Miten uskomuksia korvataan tutkitulla tiedolla? Roman Schatzin vieraina ovat avaruusfyysikko ja filosofian tohtori Minna Palmroth.ja dokumentaristi ja kirjailija Riikka Kaihovaara.

Urheilulla on aina ollut keskeinen sija suomalaisessa kansansielussa. On vaikeaa löytää suomalaista, joka ei olisi millään tavalla kiinnostunut urheilusta. Suomi on monta kertaa juostu, luisteltu ja kaasuteltu maailmankartalle. Mutta urheilun maailmakin on kriisissä. Korona on vienyt urheilijoilta yleisön ja seuroilta pääsylipputulot. Doping ja korruptio syövät huippu-urheilun uskottavuutta. Suuret kansaisväliset kisat pönkittävät usen isäntämaidensa epädemokraattisia tai jopa diktatorisia valtarakenteita. . Millainen on urheilun tila ja tulevaisuus? Vieraana on Helsingin pormestari ja Suomen olympiakomitean uunituore puheenjohtaja Jan Vapaavuori.

Taakse jäänyt vuosi on ollut meille kaikille enemmän tai vähemmän dramaattinen. Monille pandemia oli katastrofi, joillekin harvoille se oli onnenpotku. Meidän kaikkien epävarmuuden sietokyky joutui lujille, ja moni on joutunut tutustumaan köyhyysrajaan. Jalostaako yhteinen kokemus meitä ihmisinä? Mitä me opimme tästä, mitä opimme itsestämme? Miten pandemia vaikuttaa solidarisuuteen, arvomaailmaan ja inhimillisyyteen? Vieraina ovat tietokirjailija ja viestinnän valmentaja Katleena Kortesuo ja hyväntekijä Heikki Hursti.

Matti Salminen on ponnistanut puusepästä yhdeksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista oopperalaulajista. Hän on laulanut kaikilla maailman johtavilla näyttämöillä, kuten esimerkiksi Milanon La Scalassa, Berliinin Deutsche Operissa, Lontoon Covent Gardenissa, New Yorkin Metropolitanissa ja myös Bayreuthin Wagner-festivaaleilla. Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan elämästä, oopperasta ja musiikista.

Joulupuuro, joulukinkku, joulupukki, joulukirkko, joulurauha... Ei tarvitse olla kulttuuriantropologi havaitakseen, että joulu on suomalaisten tärkein juhla. Vuoden pimeimpänä aikana on hyvä käpertyä kotiinsa, hemmotella itseään ja muita lahjoilla ja juhla-aterioilla. Mutta tänä vuonna kaikki on toisin. Tänä vuonna pukki joutuu koronatestiin ennen kuin hän voi tuoda lahjat. Pahimmassa tapauksessa hän joutuu karanteeniin ja lahjat jäävät saamatta. Miten korona vaikuttaa jouluperinteisiin ja millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulu? Vieraina ovat toimittaja Anna Perho ja minimalismin asiantuntija Teemu Kunto.

Viimeiset noin 150 vuotta olemme keksineet lukuisia tapoja päästää haitallisia hiiliyhdisteitä ilmakehään. Nyt yritämme lukuisilla uusilla tavoilla saada ne sieltä pois, sitoa ne johonkin ja välttää niiden syntymistä ihan lähtökohtaisesti. Nykyään myydään hiilikompensoituja lomamatkoja, aterioita ja vaatteita. Mutta miten tämä kompensaatio toimii ja kuinka tehokasta se on? Vieraina ovat Suomen Ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä ja Compensate-säätiön perustaja Antero Vartia.

Mitä kauemmin korona-kriisi kestää, sitä enemmän sen psyykkiset seuraukset näkyvät. Sosiaalinen eristäytyminen, epävarma tulevaisuus, rahahuolet ja huoli omasta ja läheisten terveydestä koettelevat ihmisten henkistä hyvinvointia. Pandemian pitkäaikaiset seuraukset jäävät nähtäväksi, mutta jo nyt on selvä, että masennus- ja ahdistusdiagnoosit, unihäiriöt ja päihteiden käyttö lisääntyvät. Millaisen henkisen jäljen tämän vuoden kriisi jättää meihin? Ja miten yhteiskunnan ilmapiiri muuttuu? Vieraina ovat Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas ja filosofian tohtori Pekka Sauri.

Yli puolet suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Tutkimuksessa neljä viidesosaa vastanneista oli sitä mieltä, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn. Peräti joka neljäs suomalaisista pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen. Varsinkin sosiaalisessa mediassa rehottaa vihapuhe, muiden mielipiteiden jyrääminen ja tahallinen väärin ymmärtäminen. Mitä keskustelukulttuurillemme on tapahtumassa? Miten oppisimme puhumaan toisillemme taas rakentavasti ja kunnioittavasti? Vieraina ovat Yleisradion yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto ja konsultti Sami Kuusela.