Roman Schatzin Maamme-kirja

Arviolta noin150 eliölajia kuolee sukupuuttoon joka päivä, monet jopa ennen kuin tiede on ehtinyt edes löytää niitä. Meneillään on suurin massasukupuutto dinosaurusten kuoleman jälkeen, niin kutsuttu kuudes sukupuutto. Mutta tällä kertaa syynä ei ole meteoriitti, jääkausi tai muu luonnonvoima, vaan laji nimeltä homo sapiens. Miten globaali sukupuuttoaalto vaikuttaa elämäämme ja miten voimme pysäyttää sen? Millainen lajikato uhkaa Suomen luontoa? Kuinka radikaaleja toimenpiteitä tilanne vaatii? Vieraina ovat biologi ja tietokirjailija Juha Kauppinen ja Maailman luonnonsäätiön WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Kyynikot olivat alunperin hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa. Kapinallisen koulukunnan jäsenillä oli tapana kyseenalaistaa kaikkea ja käyttäytyä tylysti tai jopa aggressiivisesti. Liikkeen nimi lienee tullut sanasta kyon, koira, ja koira onkin kyynikkojen vaakunaeläin. Tuntuu siltä, että olemme nykyään kaikki kyynikkoja. Miten muuten kestäisimme ympäröivää maailmaa ja kaikkia huonoja uutisia, joilla meitä jatkuvasti pommitetaan? Mutta kuinka paljon kyynisyyttä on sopiva määrä ja terveellistä? Milloin kyynisyydestä tulee joukkoilmiö, joka pilaa ilman ja alkaa nakertaa yhteiskunnallista luottamusta? Vieraina ovat kirjailija Sisko Savonlahti ja toimittaja Saska Saarikoski.

Ihminen voi olla valkoihoinen, vegaani, sosiaalidemokraatti, uskovainen, vasenkätinen, änkyttäjä, heteroseksuaali, diabeetikko, suomalainen, jalkapallofani ja insinööri. Ja ihminen voi olla kaikkea edellä mainittua - tai jotain aivan muuta - yhtaikaa. Meillä kaikilla on monta niin kutsuttua identiteettiä. Mutta mikä identiteetti oikein on? Mistä se meille tulee ja mihin sitä tarvitaan? Miksi nykyihminen haluaa näyttää ja korostaa identiteettiään? Roman Schatzin vieraina ovat psykologian tutkija Elina Marttinen ja tietokirjailija Olli Löytty.

Uusin tietomurtoskandaali ei ole ensimmäinen eikä varmaan jää myöskään viimeiseksi. Koskaan meistä ei ollut niin paljon dataa liikkeellä emmekä edes tiedä, millaista tietoa meistä kerätään ja minne. Parkissa olevat autot tähyilevät kameroillaan ohikulkijoita. Kännykkäsovellus kertoo meille, missä lapsemme milloinkin ovat. Pian jääkaapit keskustelevat muiden kodinkoneiden kanssa 5G-verkossa. Miten voimme olla varmoja siitä, etteivät laitteemme ilmoita viranomaisille tai jollekin muulle elämäntavoistamme? Ja miten voimme luottaa siihen, että tietomme ovat hyvissä ja turvallisissa käsissä? Vieraina ovat tietosuojavaltuutettu Anu Talus.ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

Kaiken takana on nainen. Näin sanottiin vanhassa maailmassa, viime vuosituhannen puolella. Mutta miksi naisen piti aina olla kaiken takana? Miksi miehet seisovat historian eturintamassa ja naiset pysyvät taustalla, näkymättöminä ja äänettöminä? Historiaan jääneistä ja historian jännistä naisista Roman Schatzin kanssa keskustelevat kirjailija ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sekä filosofi ja kirjailija Torsti Lehtinen.

Miksi me seuraamme USA:n politiikkaa ja presidentivaalikampanjaa herkeämättä? Miksi Yhdysvallat on niin tärkeä Suomella ja Euroopalle? USA:n tilannetta, tulevaisuutta ja merkitystä pohditaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat alivaltiosihteeri Kai Sauer ja Suomessa asuva yhdysvaltalainen viulisti Anthony Marini.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump taistelee kansainvälistä raharikkaiden salaliittoa vastaan, joka harrastaa saatananpalvontaa, lapsipornoa ja rituaalimurhia. Tämä suurin piirtein on QAnon-nimisen salaliittoteorian ydin. Facebook kielsi juuri kaikki QAnon-kannatussivustot some-alustoillaan. Mistä tällaisia salaliittoteorioita oikein tulee? Ja miksi ne leviävät? Ja kuinka niistä voi tulla niin vaarallisia, että ne pitää laittaa somepannaan? Roman Schatzin vieraina ovat mediatutkija apulaisprofessori Katja Valaskivi ja tubettaja ja teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Koirat pystyvät hämmästyttäviin suorituksiin. Maailman ensimmäiset koronaviruksen haistavat koirat ovat aloittaaet työnsä Suomessa. Koirat löytävät eksyneitä ja hukkuneita, opastavat näkö- ja kuulovammaisia ihmisiä, auttavat lapsia lukemaan ja osaavat varoittaa tulevasta epilepsiakohtauksesta tai liian matalasta verensokerista. Miten koiria koulutetaan näihin vaativiin tehtäviin? Missä kulkee koiran aistien kapasiteetin raja? Hyötykoirista ja ihmisen ja koiran monipuolisesta suhteesta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat koirakouluttaja Anna Loimaranta ja eläinkouluttajakonsultti Jari Parkkisenniemi.

Ruokaväärennösten arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti jo noin 40 miljardin dollarin bisnes. Summa on todennäköisesti huomattavasti alakanttiin, sillä arvio perustuu ainoastaan paljastuneisiin tapauksiin. Kuinka paljon Suomeen saapuu väärennettyä ruokaa? Mitä ruokia kannattaa varoa? Kuka valvoo Suomessa ruokien ja raaka-aineiden laatua? Roman Schatzin vieraina ovat tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen ja tietokirjailija Mari Koistinen.

Suomalaisesta kirjallisuudesta ei ennen ulkomailla tiedetty juuri mitään. Mutta viimeisten vuosien aikana suomalaiskirjoja on käännetty ennätysmäärin myös suurten kielialueiden kielille. Ulkomainen kysyntä on nyt jopa suurempaa kuin mitä kääntäjät ehtivät kääntää. Mistä tämä trendi johtuu? Millaiset kirjat kiinnostavat maailmalla? Miten helposti kielimuurin takana oleva suomalainen romaani kääntyy muille kielille? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen kirjallisuuden vientikeskuksen johtaja Tiia Strandén ja englannintaja David Hackston.

Ihmiskauppa lisättiin Suomen rikoslakiin vasta vuonna 2004. Ja kaksi vuotta myöhemmin lain perusteella annettiin ensimmäinen tuomio. Kesti siis kauan tajuta, ettei ihmiskauppa ole vanha merirosvotarina vaan täyttä totta nykypäivänäkin, monessa eri muodossa, ja myös Suomessa. Millaisia ihmiskaupan muotoja Suomessa harjoitetaan? Miten ihmiskauppaa voidaan estää? Ja mihin pimeisiin nurkkiin ei kenties vielä osata edes katsoa? Roman Schatzin vieraina ovat Anni Valovirta Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä ihmiskaupasta väitellyt Minna Viuhko.

Tiedättekö keitä ovat Mmiisas, Pikku-Pinsku, Lakko ja Herbalisti? He ovat merkittäviä suomalaisia mediavaikuttajia, joiden sisällöillä on enemmän tilaajia kuin Helsingin Sanomilla ja kuuntelijoita enemmän kuin tällä ohjelmalla. He ovat Suomen tunnetuimpia tubettajia. Mitä somevideokulttuurin eturintamalla tapahtuu? Miten tullaan suosikkitubettajaksi? Ovatko tubettajat nykyajan mielipidejohtajia tai jopa tiedon portinvartijoita? Saako perinteinen media kadottamiaan yleisöjä koskaan takaisin? Tubettajista ja uuden median mahdista keskustellaan RSMK:ssa, vieraina digistrategi Anne Saloranta ja tubettaja Juuso Karikuusi alias Herbalisti.

Alamme aavistaa, ettei elämä ja maailma eivät koskaan palaa entiselleen. Korona vaikuttaa enemmän tai vähemmän elämäntapoihimme, yhteiskuntaamme, arvomaailmaamme, politiikkaan, tieteeseen, talouteen ja kulttuuriin. Millaisia pysyviä ja ohimeneviä muutoksia tämän vuoden globaali katastrofi nimeltä korona on aiheuttanut ja tulee kenties vielä aiheuttamaan? Kuinka suuria nuo muutokset oikeasti ovat? Vieraina ovat kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen ja Sitran ennakointiasiantuntija Liisa Poussa.

Suomi on kesäfestivaalien luvattu maa. Monella paikkakunnalla vuotuinen kesäjuhla tai festivaali on vuoden kohokohta, jota valmistellaan ja odotetaan koko pitkä talvi. Festivaaleilla on omat vapaaehtoiset tukijoukkonsa, joille kesän juhlien valmistelu on usein vuosia kestänyt rakas harrastus. Mutta nyt on tulossa historiallinen kesä. Pandemian vuoksi ei voida pitää festivaaleja, pitäjänjuhlia, kesäteatteriesityksiä eikä muita kesän kokokohtia, Miten suomalaiset kestävät koko kesän ilman kesäjuhlia? Mitä yhteistä mutta turvallista voisi keksiä kesäjuhlien tilalle? Roman Schatzin vieraina ovat muusikko Erja Lyytinen ja Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula.

Viime vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa jopa 78 prosenttia vastaajista luokitteli itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi. Siis käytännössä noin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta mieltää olevansa luontoihminen. Onko suomalaisten erityinen suhde luontoon myytti vai todellisuutta? Koronapandemia on täyttänyt ulkoilualueet ja kansallispuistot. Merkitseekö tämä sitä, että myös luontoharrastukset lisäävät nyt rajusti suosiotaan? Kestääkö luonto retkeilevät massat? Suomalaisten luontosuhteen laatua ja lujuutta pohditaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Metsähallituksen puistonjohtaja Harri Karjalainen ja kuvataiteilija Jussi Kivi.

"Kyllä hätä keinot keksii, sanoi akka kun kissalla pöydän pyyhki." Roman Schatzin Maamme-illassa ääneen pääsevät Yle Radio 1:n kuuntelijat. Kriisin luovia vaikutuksia voivat olla vaikkapa vanhojen valokuvien perkaaminen, pianon soitto, taideteosten lavastaminen kotioloissa tai perunan viljely. Roman Schatzin juontamassa lähetyksessä ovat mukana myös Pirkko Arstila ja Tommi Korpela.

Aikoinaan homoseksuaalisuus oli rikos, mutta raiskaus avioliitossa ei. Ennen vanhaan kuolemanrangaistusta pidettiin tarpeellisena mutta nykyään se kauhistuttaa useimpia suomalaisia. Vielä jokin aika sitten sellaisia sanoja kuin vanhus, mustalainen tai neekeri käytettiin yleisesti ja arkailematta. Nyt kaikki tietävät, että niiden käytössä pitää noudattaa tarkkaa harkintaa. Jokainen meistä muistaa asioita, jotka olivat ennen normaaleja mutta jotka ovat nykyään sopimattomia tai peräti laittomia. Ja toisinpäin. Miten normimme, moraalimme, arvomaailmamme ja käytöstapamme muuttuvat ja mikä saa ne muuttumaan? Miltä huominen moraali mahdollisesti näyttää? Muuttaako koronakriisi pysyvästi normejamme ja oikeuskäsityksiämme? Roman Schatzin vieraina ovat vieraina ovat filosofi Tuomas Nevanlinna ja kirjailija Taina West.

Koronavirus teki tästä vuodesta myös erilaisen ruokavuoden. Ravintolat ovat kiinni ja kansa joutuu kokkaamaan itse tai syömään eineksiä. Maanviljelijät ja puutarhurit ihmettelevät, miten kesän sato saadaan korjattua ilman ulkomaista työvoimaa. Globaali kriisi on pannut monet miettimään, voiko ruoasta tulla joskus samanlainen pula kun nyt on kasvomaskeista. Muuttaako tämä kaikki suhdettamme ruokaan? Nouseeko kotimaisen ruoan arvostus kun huoltovarmuudesta puhutaan joka päivä? Kuinka ravintolakulttuuri ja -tarjonta muuttuvat sitten kun kriisi on ohi? Muuttuuko myös asenteemme ruokaa kohtaan? Roman Schatzin vieraana on oimittaja Jari Hanska.

Koronavirus on lamauttanut lähes koko yhteiskuntamme. Myös suurin osa kulttuurielämästä on tauolla tai se yrittää tavoittaa yleisöjä verkkoyhteyksien kautta. Miten Suomi pärjää ilman konsertteja, teatteria, oopperaa tai taideperformansseja? Kuinka taiteilijat selviävät tästä tilanteesta? Syntyykö karanteenissa uusia taidemuotoja? Muuttuuko kulttuurielämssä jokin pysyvästi? Roman Schatzin vieraina ovat elokuvantekijä Virpi Suutari ja muusikko Iiro Rantala.

Maanantaina 20.4. Adolf Hitler täyttäisi 131 vuotta, jos eläisi. Hän on toki takuuvarmasti kuollut salaliittoteorioista huolimatta. Silti tuntuu siltä, että hänellä on edelleenkin kohtuuttoman paljon vaikutusvaltaa. Hän teki harmittomasta viiksimallista ikuisesti kelvottoman. Hakaristi on maailman kielletyin graafinen symboli. Sadat tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa ihailevat edelleenkin miestä, joka suggeroi suuret ihmisjoukot väkivaltaisen aatteensa kannattajiksi. Miksi juuri Adolf Hitler ja hänen kansallissosialistinen puolueensa veivät kaikilta muilta hulluilta hirmuhallitsijoilta ja diktatuureilta ykköspaikan? Miten on mahdollista, että uusnatsijärjestöjä on perustettu kaikkiin Natsi-Saksan entisiin uhrivaltioihin ja niiden jäseninä on henkilöitä, joita Saksassa pidettiin Hitlerin aikana ali-ihmisinä? Mikä natsiaatteessa edelleen kiehtoo ja kiinnostaa? Roman Schatzin vieraina ovat vieraina kirjailija Heidi Köngäs ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.